HerkänVatsanKokkikoulu_final_musta_lapinakyva_500

Tavoitteena hyvä olo ja terve vatsa

Turvottaako? Närästääkö? Kärsitkö ilmavaivoista tai ummetuksesta? Onko vatsasi usein kipeä iltaisin etkä tiedä, mistä vaivat johtuvat?

Pauliina_lapinakyva

Rautastatuksen mittaaminen

Rautastatusta korjattaessa tarvitaan välillä päivitystä siitä, missä mennään, ja mitä rautalisän käytöllä ja ruokavalion korjaamisella on saatu aikaan. Mitä rautaa kuvaavia arvoja on hyvä mittauttaa ja mistä arvot kertovat? 

Noin seitsemän viikon rautakuurin jälkeen pääsin vihdoin rautastatuksen kontrollointimittaukseen. Olin iloisen yllättynyt tuloksista. Jaksamisen, unen laadun, liikunnan aikaisen rasittavuuden tunteen, sykkeiden seuraamisen, juoksemisen helppouden ja palautumisen perusteella minusta tuntui siltä, että rautastatuksen on täytynyt kohentua merkittävästi lähtötilanteesta.

Ja olihan se.

Ferritiini oli noussut lähtötilanteesta 5,3 µg/l -> 29 µg/l, viitealueen ollessa 30–150 µg/l. Vaikka arvo on edelleen matalahko ja hieman kohennusta kaipaakin, olen erittäin tyytyväinen varastoraudan nopeasta korjaantumisesta, mitä yleisesti pidetään tuskastuttavan hitaana – jopa vuosien kestävänä – prosessina.

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua siitä, mikä ferritiiniarvon pitäisi olla. Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, mutta olen huomannut, että raudanpuutteesta kärsivät tuntuvat tavoittelevan hyvinkin korkeaa ferritiinilukemaa ikään kuin se olisi itseisarvo.

Sitä se ei kuitenkaan ole.

Olen opiskellut nyt rauta-asioita viimeiset kuukaudet sekä urheiluravitsemuksen opintojaksolla että FLT-lääkäri Ville Pöntysen johdolla ja oppinut valtavasti raudan toimintaan ja aineenvaihduntaan liittyvistä asioista.

Pöntynen esittää kliinisen hoitokokemuksensa pohjalta, että vaikka ferritiini onkin yksi rautastatusta kuvaavista markkereista, se ei kuitenkaan kerro siitä, onko elimistössä sopivasti rautaa ja onko rautaa oikeasti siellä, missä sitä tarvitaan. Jos raudan aineenvaihdunta toimii normaalisti, kaikki muut raudan toimintaan liittyvät markkerit ovat viiterajoissa eikä raudanpuutteen oireita ole, ferritiinitaso näyttää useimmilla asettuvan välille 35–55 µg/l.

Toki jos raudanpuutteen oireet eivät vielä tuolla ferritiinitasolla helpota eivätkä muut raudan toimintaa kuvaavat markkerit kohene, ferritiini voi olla korkeampikin. Tämä on siis hyvin yksilöllistä, minkä vuoksi ei ole järkevää tuijottaa pelkkää ferritiiniarvoa, vaan tarkastella rautastatusta laajempana kokonaisuutena.

Labratulos 27.4.2021. Ferritiini on noussut lähtötilanteesta (5,3 µg/l) viitealueen tuntumaan.

Hyvin korkeat ferritiiniarvot voivat kertoa siitä, että elimistön rauta-aineenvaihdunta on häiriintynyt ja rauta on muuttunut elimistölle vaaralliseksi tai sitä on yksinkertaisesti elimistössä liikaa. Ferritiini on nimittäin turvaproteiini, joka sitoo elimistössä olevaa rautaa, jotta se ei pääse tekemään siellä tuhojaan. Liika rauta on elimistölle vaarallista.

Ferritiini kuvaa siis varastoraudan määrää, mutta ferritiiniin sitoutunut rauta ei ole sellaisenaan elimistön kudosten käytettävissä. Raudan tulisi olla kiinnittynyt sellaisiin entsyymeihin, jotka osallistuvat kehon biokemiallisiin prosesseihin.

Mitä muita arvoja pitäisi selvittää elimistön rautastatusta arvioitaessa ferritiinin lisäksi?

SEERUMIN RAUTA. Tämä arvo mittaa seerumin raudan määrää. Elimistön solut käyttävät seerumissa olevaa rautaa entsyyminä erilaisten biokemiallisten prosessien toteutumiseen.

Labratulos 27.4.2021. Seerumin rauta on viitealueella. Tämä arvo reagoi yleensä melko herkästi rautalisän käyttöön. 

TRANSFERRIINI. Transferriini on maksan muodostama kuljetusproteiini, joka kuljettaa rautaa luuytimeen, maksaan ja elimistön eri kudoksille, jotka tarvitsevat sitä toimiakseen. Jos raudansaanti on niukkaa, elimistö lisää transferriinituotantoa, jolloin sen määrä seerumissa kasvaa. Tällä keho pyrkii tehostamaan raudan imeytymistä ja kuljetusta. Raudanpuutteen jatkuessa transferriinin määrä kasvaa edelleen samalla, kun kuljetettavan raudan määrä vähenee.

Labratulos 27.4.2021. Transferriiniarvo on viitealueella.

TRANSFERRIINISATURAATIO. Tätä kutsutaan usein myös nimellä transferriinin rautakylläisyys. Arvo kertoo, kuinka paljon transferriini kuljettaa mukanaan rauta-atomeja. Tätä markkeria ei varsinaisesti mitata erikseen, vaan se lasketaan seerumin raudan ja transferriinin pitoisuuksien avulla.

Labratulos 27.4.2021. Transferriinisaturaatioarvo on niukasti viitealueella. Tämä voisi olla kenties parempikin.  

HEMOGLOBIINI. Hemoglobiiniarvo kertoo sen, onko elimistössä riittävästi rautaa hemoglobiinituotantoon, mutta se ei ole sellaisenaan riittävä mittari elimistön rautastatuksen arviointiin. Jos rautaa on elimistössä liian vähän, punasoluja tuotetaan vähemmän, jolloin niiden hemoglobiinipitoisuus pienenee. Hemoglobiini, punasolujen määrä veressä, punasolujen keskitilavuus, yhden punasolun sisältämä hemoglobiinin määrä ja punasolujen prosentuaalinen osuus koko veren tilavuudesta kertovat tärkeää tietoa elimistön rauta-aineenvaihdunnasta. Nämä arvot saadaan selville täydellisestä verenkuvasta.

Labratulos 27.4.2021. Hemoglobiini on viitealueella. Myös punasolujen määrä veressä, punasolujen keskitilavuus, yhden punasolun sisältämä hemoglobiinin määrä ja punasolujen prosentuaalinen osuus koko veren tilavuudesta olivat viitealueilla.  

HERKKÄ-CRP. Erilaiset tulehdusreaktiot nostavat ferritiiniarvoa ja muuttavat raudan aineenvaihduntaa. Siksi tulehdusarvot kannattaa selvittää aina rautamittausten yhteydessä.

Labratulos 27.4.2021. Herkkä-CRP on viitealueen alaosassa. Mikäli arvo on yli 2 tai 3 mg/l, kyse on usein hiljaisesta matala-asteisesta tulehduksesta. Krooninen hiljainen tulehdus piilee kaikkien vakavien sairauksien ja myös ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla. Sen suitsiminen on koko loppuelämän kestävä prosessi ja yksi tärkeimpiä teemoja verkkokursseillani

Tämänhetkisten rauta-arvojeni perusteella oli ilahduttavaa huomata, että olen tehnyt aivan oikeita asioita rautastatuksen korjaamisessa: olen korjannut ruokavaliota rautapitoisemmaksi muun muassa verilättyjen ja riistaruokien avulla, nauttinut pientä rautalisää tauottaen sitä välipäivillä, huolehtinut riittävästä antioksidanttien saannista ja ylläpitänyt suoliston hyvinvointia monin eri tavoin. Lisäksi huolehdin päivittäin siitä, että ruokavaliossa ja elämäntavoissa ei ole tulehdusta ruokkivia tekijöitä. 

Olenkin vakuuttunut siitä, että rautastatuksen korjaamiseen tarvitaan hyvin kokonaisvaltainen lähestymistapa – ei pelkkää rautalisän nauttimista.

4 Comments

  1. Heidi
    7.5.2021 @ 14:52

    Oho, kylläpä sulla oli täyttynyt varastot vauhdilla! Mut ootkin osannut tehdä kaiken optimaalisen oikein 😀 Mulla oli ferritiini arvo laskenut 35,7 > 34 ?! Vaikka olen syönyt 1/2 vuotta 100mg rautaa joka toinen päivä, ja veriruokaakin menee joka viikko 1-2 päivänä. Lieneekö vika imeytymisessä vai voiko olla et mulle hyvä arvo on tuo 34, eikä se siksi nouse enempää? Minähän en koe olevani väsynyt, mutta aivosumua, keskittymisvaikeutta sekä muistamis- ja oppimisvaikeutta on. Multa mitattiin kyllä myös B-12 vitamiini joka sekin oli viitearvoissa 39,6 pmol/l, mutta noi mun oireet kait vois viitata senkin puutteeseen.Lääkärin soittoaika mulla on ensiviikolla.

    VASTAA

    • Pauliina Tervo
      7.5.2021 @ 15:40

      No niin oli, mikä tuntui kyllä erityisen mukavalta ja kannustavalta. Kiinnostavaa kuulla, mitä lääkäri noista arvoista sinulle toteaa. Erikoiselta tuntuu, että ferritiini on puolen vuoden rautakuurin jälkeen vain laskenut, mutta ehkäpä olet aiheesta viisaampi ensi viikolla. Laita mulle YV aiheesta, jos haluat – kuulen mielelläni lisää ihan oppiakseni itsekin lisää. 😉

      Minullakin mitattiin tässä samassa yhteydessä myös B12-vitamiini ja folaatti. En vain jaksanut niistä tähän artikkeliin kirjoittaa, kun tulee helposti kilometrin mittainen teksti. B12-vitamiinitaso oli 150, ja folaatti jopa hieman yli viiterajan. Sekä B12-vitamiinin että folaatin puutos kytkeytyvät raudanpuutteeseen ja raudan aineenvaihdunnan ongelmiin. Siksi nekin ovat ihan tarpeellisia markkereita.

      VASTAA

  2. Tia-Marie
    8.5.2021 @ 13:59

    Hei,

    Kiitos todella mielenkiintoisesta ja kattavasta selvityksestä! Miten ja miksi olet tauottanut rautalisän käyttöä? Onko tauot olleet siis esim. muutamia päiviä vai enemmän? Ja miksi siis näin pitäisi tehdä? 🙂

    VASTAA

    • Pauliina Tervo
      17.5.2021 @ 13:29

      Olen pitänyt siis ihan säännöllisiä välipäiviä rautalisän ottamisesta. Tätä aihetta on tutkittu jonkin verran ja todettu, että rautalisä käynnistää maksassa hepsidiinin tuotannon. Hepsidiini on proteiini, jonka tehtävänä on estää raudan imeytyminen elimistöön ja suojella näin kehoa raudan liialliselta kertymiseltä. Tästä syystä suurten rautalisäannosten nauttiminen tai jokapäiväinen rautalisä ei välttämättä korjaa tehokkaasti elimistön rautastatusta, vaikka näin voisi äkkiseltään kuvitella. Suuret määrät rautaa nautittuna joka päivä hyödyttävät usein enemmän suoliston ei-toivottuja pöpöjä, sillä rautaa ruokkii niitä. Tästä syystä rauta aiheuttaa niin paljon vatsavaivoja. Tästä hepsidiinistä löytyy lisätietoa täältä: https://www.terveyskirjasto.fi/uux23388

      VASTAA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram