
Näin hoidat iho-ongelmia ruokavaliolla
Iho on elämäntapojen ja ruokavalion peili. Siksi iho-ongelmien hoito kannattaa ottaa kokonaisvaltaisena prosessina ja lähteä korjaamaan askel kerrallaan niin elämäntapoja kuin ruokavaliotakin.
Iho on elämäntapojen ja ruokavalion peili. Siksi iho-ongelmien hoito kannattaa ottaa kokonaisvaltaisena prosessina ja lähteä korjaamaan askel kerrallaan niin elämäntapoja kuin ruokavaliotakin.
Ihon kauneus ja hyvinvointi rakentuvat sisältä päin. Suolistosta on yhteys ihoon immuunisysteemin kautta. Puhutaan siis suolisto-ihoyhteydestä. Huonokuntoinen suolisto ja mikrobiston epätasapaino näkyvät usein erilaisina iho-ongelmina.
Suolistossa elävien hyödyllisten bakteerien määrä on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Suolistossa on aina myös ei-toivottuja pöpöjä. Niilläkin on paikkansa, kunhan hyödyllisiä bakteereja on riittävästi tasapainottamassa tilannetta. Suolistoanalyysitesti kertoo, onko hyvien pöpöjen määrä riittävä suhteessa ”pahisbakteereihin”.
Jokaisella on oma ainutlaatuinen suolistomikrobistonsa. Suomalaiset mikrobitutkijat ovat havainneet, että mikrobiston koostumus on kuitenkin ylipainoisilla poikkeava verrattuna normaalipainoisiin. Tietyt bakteerilajit, mikrobiston epätasapaino ja köyhä suolistomikrobisto näyttävät korostuvan ylipainoon taipuvaisilla henkilöillä.
Ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) liittyy paljon erilaisia toiminnallisia vatsavaivoja. Herkkävatsainen kärsii siitä, mitä syö. Kokeile näitä arkivinkkejä! Saatat huomata muutoksen olotilassa jo muutamassa päivässä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä tunnetaan stressivatsana. Tämä tarkoittaa sitä, että stressihormonit saavat herkän suoliston kapinoimaan, vaikka söisit miten terveellisesti ja välttäisit huonosti sulavia FODMAP-hiilihydraatteja. Stressaavissa elämäntilanteissa on tärkeää huolehtia tehostetusti suoliston jaksamisesta. Poimi tästä vinkit!
Hormonit ovat kehon kaikkien toimintojen polttoaine. Tästä artikkelista löydät viisi vinkkiä, joilla tuet hormonitasapainon löytymistä.
Rautastatusta korjattaessa tarvitaan välillä päivitystä siitä, missä mennään, ja mitä rautalisän käytöllä ja ruokavalion korjaamisella on saatu aikaan. Mitä rautaa kuvaavia arvoja on hyvä mittauttaa ja mistä arvot kertovat?
Raudanpuutteessa ei ole kiva elää, sillä se vaikuttaa monin tavoin elämänlaatuun, urheiluun ja koko elimistön toimintaan. Miten nopeasti raudanpuute voi korjaantua ja voiko sitä jouduttaa muullakin kuin rautalisällä?
Raudanpuute väsyttää, hengästyttää ja saa jalat tuntumaan lyijynraskailta. Jo lievä raudanpuute voi vaikuttaa aerobiseen energiantuotantoon ja heikentää liikunnasta palautumista. Kannattaako raudanpuutteessa siis urheilla laisinkaan?