Oletko jo testannut luomukosmetiikkaa? Vietin ystävieni kanssa naistenillan, jossa kokeilimme Urtekramin luomukosmetiikkatuotteita. Illan aikana keskusteltiin kauneudesta, terveydestä, silikoneista, parabeeneista ja alumiinista sekä ihan vähän suolasta ja sokeristakin

”Äiti, sitten, kun sä rupsahdat, sun iho muuttuu lapsen ihosta aikuisen ihoksi”, totesi tyttäreni tarkkaillessaan kasvojenhoitopuuhiani.

Miten ihana ajatus: futuurissa. Neljänkympin kriisi saa siis vielä odottaa. Ei silti, kosmetiikkateollisuus yrittää toistuvasti olla eri mieltä.

Viimeisen viiden vuoden aikana minulle on kaupiteltu restylane-hoitoja, ihon väriä tasoittavia vartalovoiteita, nesteitä poistavia ihmetuotteita ja selluliitinpoistoaineita.

Kaikista olen kieltäytynyt.

Nuorempana uskoin selluliittivoiteisiin. Lainasin jopa kerran ystävältäni rahaa, jotta sain ostettua itselleni sitruunantuoksuista selluliittiöljyä. Öljyä piti levittää ongelma-alueelle ja tehostaa öljyn vaikutusta hieromalla.

Tulokset olivat silmiinpistäviä: sain reisiin kutittavia näppyjä.

Usko kosmetiikan ihmeitä tekeviin vaikutuksiin loppui siihen pisteeseen.

Sain äidiltäni ohjeen olla pilaamatta hyvää ihoa kaiken maailman myrkyillä.

Siitä ohjeesta olen yrittänyt pitää kiinni. On oikeastaan ollut pakkokin.

Monien eri kosmetiikkatuotteiden myötä olen kokenut ihollani kaiken mahdollisen: punoituksen, kirvelyn, ihottuman, puskasta pelmahtaneet näpyt, hilseilyn ja kutinan.

Minulla ei ole ongelmaiho. Sen sijaan monet kosmetiikkatuotteet aiheuttavat minulle iho-ongelmia ja saavat iholla aikaan ei-toivottuja ilmiöitä.

Sanotaan, että ihonhoitotuotteilla on samankaltainen vaikutus kehon kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuin ruoka-aineillakin.

Kaikki eivät tätä uskomusta kuitenkaan allekirjoita, minkä vuoksi keskustelu kosmetiikasta ja hygieniatuotteista jakaantuu voimakkaasti kahteen eri leiriin.

Kosmetiikka – kuten ruokatrenditkin – saavat usein keskustelijoiden tunteet kuumenemaan. Toinen leiri puolustaa tavanomaisen kosmetiikan turvallisuutta, kun taas toisessa ryhmässä uskotaan luonnon- ja luomukosmetiikan hyvyyteen.

Edellisessä porukassa kosmetiikkatuotteiden turvallisuutta, synteettisten raaka-aineiden käyttöä ja säilöntäaineiksi kutsuttuja parabeeneja perustellaan tiukalla tuoteturvallisuuslainsäädännöllä, joka on voimassa kaikissa EU-jäsenmaissa.

Näkemyksen mukaan synteettisiä raaka- ja säilöntäaineita ei voida lähtökohtaisesti pitää ihmisille haitallisina. On myös väärin yleistää, että luonnosta peräisin olevat raaka-aineet olisivat automaattisesti ihmisille turvallisempia kuin synteettiset.

Esimerkiksi Teknokemian yhdistys ry on listannut sivuilleen kattavasti kosmetiikkaan liittyviä puheenaiheita. Myös Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys käsittelee kosmetiikkaan liittyviä faktoja varsin monipuolisesti.

Lisäksi Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo Suomessa kuluttajille myytäviä kosmetiikkatuotteita. Tukesin tavoitteena on turvata ja suojella ihmisten terveyttä. Lainsäädäntö on sama kaikelle kosmetiikalle.

Perusteluista huolimatta osa vannoo luonnonmukaisen kosmetiikan nimeen.

Mitä luomukosmetiikka oikein on?

Tukesin määritelmän mukaan luonnon- ja ekokosmetiikka sisältää luonnosta peräisin olevia, luonnonmukaisia tai ekologisia ainesosia. Luomukosmetiikka voi olla sertifioitua, tai sitten ei. Luomukosmetiikan sertifioinnit ovat yritysten vapaaehtoisesti käyttämiä järjestelmiä, joita voidaan käyttää kosmetiikkalainsäädännön lisäksi.

Koska sertifiointi maksaa, kaikilla pienillä luomukosmetiikkaa valmistavilla yrityksillä ei välttämättä ole varaa investoida sertifioituun laatujärjestelmään.

Testasin muutaman ystäväni kanssa Urtekramilta ilmaiseksi saatuja luomukosmetiikkatuotteita.

Täytyy tunnustaa, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun laitoin iholleni luomukosmetiikkaa.

Urtekramin luomukosmetiikka on Ecocert Greenlifen Cosmos Organic -sertifioitua. Sertifiointi asettaa luomukosmetiikalle alan tiukimmat vaatimukset sekä laadunvalvonnan että ainesosien alkuperän ja puhtauden suhteen.

Urtekramin verkkosivujen mukaan luomukosmetiikkatuotteet eivät sisällä parabeeneja eivätkä synteettisiä säilöntäaineita. Kosmetiikan valmistuksessa käytetään suurimmaksi osaksi kasviperäisiä raaka-aineita, eivätkä tuotteet sisällä öljyteollisuuden sivutuotteita.

Luomukosmetiikassa ei käytetä synteettisiä väriaineita eikä hajusteita. Tuotepakkaukset ovat kierrätettäviä, ja ympäristösäännösten noudattamiseen kiinnitetään erityistä huomiota tuotteiden valmistusvaiheissa.

Naistenilta (mukana oli myös yksi miehenalku) oli kaikin puolin virkistävä.

Söimme hyvin ja keskustelimme Laurean kauneudenhoitolinjalla opettavan lehtori Marjo Poutasen johdolla erilaisista kauneus- ja terveysväittämistä sekä mielikuvista, joita kosmetiikkaan kytkeytyy.

Jokainen sai pitää uskomuksensa.

Keskustelujen lomassa Tanjan terveys- ja kauneushoitolaa Järvenpäässä pyörittävä Tanja Puranen teki naisille intialaisen päähieronnan, jossa käytettiin Urtekramin kylmäpuristettua kookosöljyä.

Kauneus lähtee liikkeelle pienistä asioista, kuten hieronnasta, rentoutumisesta ja hyvästä olosta. Ystävistä.

Entä mitä mieltä olimme Urtekramin luomukosmetiikasta?

Eniten pidimme siitä, että kaikki tuotteet olivat luonnonkosmetiikaksi hyväntuoksuisia. Mielikuvat voimakkaasti tuoksuvista luonnon raaka-aineista romuttuivat.

Samoin uudistui käsitys kosmetiikan hintatasosta.

Urtekramin luomukosmetiikka ei ole hinnalla pilattu. Tuotteita voi ostaa marketeista, ja hinnat ovat erikoisliikkeissä myytävään kosmetiikkaan verrattuna edullisia.

Luomukosmetiikka on helposti kaikkien saatavilla.

Esimerkiksi Aloe Vera vartalovoide (245 ml) maksaa alle 6 euroa, ja puolen litran uudistava Aloe Vera Shower gel maksaa noin viisi ja puoli euroa. Aloe Vera shampoon (250 ml) saa noin 4 eurolla, eikä hoitoaineestakaan tarvitse pulittaa sen enempää.

Miksi et siis kokeilisi?

Seuraavassa on listattu tuotteisiin liittyviä kokemuksiamme. Alla olevat kuvat on ladattu Urtekramin nettisivuilta.

Normaaleille hiuksille suunnattu Aloe Vera shampoo (250 ml) pesi hiuksissa olevan kookosöljyn hyvin pois. Sen sijaan hiuspuuteria käyttävät kokivat, että yksi pesukerta jätti hiukset hieman likaisen tuntuisiksi. Arvelimme, että hilsettä vastaan kehitetty Aloe Vera shampoo voisi antaa astetta tehokkaamman pesutuloksen jo ensimmäisellä pesukerralla.

Aloe Vera -sarjan uudistava hoitoaine (250 ml) vaikutti sopivan hyvin normaaleille hiuksille. Hiuksista tuli pehmeät. Sen sijaan hoitoaine ei ollut tarpeeksi silottava luonnonkiharalle hiukselle, sillä hiuksiin jäi melko paljon selviteltävää.

Aloe Vera suihkusaippua (500 ml) oli miedon tuoksuinen, mistä tuli tunne, että se sopinee hyvin myös lasten herkälle iholle.

Kaikki rakastuivat raikkaan tuoksuiseen ja ihanantuntuiseen vartalokuorintaan. Brown Sugar Body Scrub (380 ml) kuori vartalon huikean pehmeäksi. Sokerikuorinta tuntui iholla aluksi tosi karkealta, mutta sokeri pehmeni sulaessaan jättäen iholle samettisen tunteen. Tästä tuli heti lempparini!

Kuorinnan viimeisteli Aloe Vera vartalovoide (245 ml), joka näytti toimivan hyvin myös kasvojen iholla. Vartalovoide tuoksui raikkaan sitruunaiselle, ja se imeytyi ihoon saman tien. Iho ei jäänyt tahmean tuntuiseksi, joten vaatteet pystyi pukemaan päälle heti. Pisteet siitä!

Pumppupullossa oleva Aloe Vera käsisaippua (380 ml) annosteli kertapainalluksella kädelle varsin kohtuullisen määrän saippuaa. Saippua ei vaahdonnut kovin paljon, ja tuoksu oli neutraali. Tämä käsisaippua saattaisi toimia myös keittiössä, jonne en ainakaan itse kelpuuta kovin voimakastuoksuisia pesuaineita.

Aloe Vera käsivoiteessa (75 ml) oli myös raikas sitruunan tuoksu. Käsivoide imeytyi nopeasti ihoon, mikä on toivottu ominaisuus. Käsivoide ei nimittäin saa tahmata toimistossa työskentelevän papereita eikä näkyä mustalla näppäimistöllä. Tämä käsivoide teki käsistä pehmeät.

Aloe Vera palasaippua (100 g) herätti vilkasta keskustelua. Sairaalaympäristössä työskentelevät pitivät palasaippuaa epähygieenisenä varsinkin, jos sitä käytetään vessassa. Joillakin oli kokemusta siitä, että palasaippuat toimivat mainiosti henkilökohtaisessa käytössä esimerkiksi suihkussa. Palasaippuaa ei illan aikana kuitenkaan testattu.

Myös Aloe Vera kristallideodorantin (50 ml) tehosta keskusteltiin paljon. Hikoilun ja hajujen mitätöintiin liittyvät vaatimukset tuntuivat olevan tässä porukassa korkealla. Tässä dödössä minua häiritsi eniten pitkä kuivumisaika. Kainalot olivat pitkään tahmeat, joten kiireisiin aamuihin tämä tuote ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Kaiken kaikkiaan Urtekramin luomukosmetiikkasarjasta löytyy mielenkiintoisia tuotteita, joita kannattaa kokeilla.

Hoidetaan keho kuntoon niin sisältä kuin ulkoakin.

Tervetuloa kesä ja aurinko!