Runebergin päivän nimikkoleivonnaiset saavat tänä vuonna astetta terveellisemmän sisällön. Gluteenittomissa ja maidottomissa Runebergin kuppikakuissa korppujauhojen ja keksinmurujen tilalla on aimo annos siemeniä ja pellavansiemenrouhetta. Hyvää ja herkullista!

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli makeanperso mies. Kerrotaan, että tyyppi aloitti aamunsa usein ähmäkällä leivoksella kera punssilasillisen.

Herkkävatsaisen ei ehkä kannata kokeilla runokeisarillista aamunaloitusta. Päivä lähtee paremmin tai ainakin vatsaystävällisemmin käyntiin tuunatuilla peruspuuroilla.

Vaikka Runebergilla on ollut aikoinaan suuri rooli kansallisaatteen syntymiselle Suomessa, miehen ansiot piirtyvät nykykulttuurissamme esiin lähinnä kauppojen ja kahviloiden leivostiskien äärellä. Runebergin torttuja myydään tammikuun alkupuolelta lähtien aina viralliseen liputuspäivään 5.2. saakka. Ja joskus vielä sen jälkeenkin.

Tarinan mukaan Runebergin torttujen taustalla on vaimo Fredrika, joka taikoi kerran miehensä makeanhimoon kaapinperältä löytyneistä vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksinmuruista ja manteleista hillolla ja sokerikuorrutteella koristellun leivoksen. 

Minusta Fredrikan tyylissä kasata resepti ”epämääräisistä ainesosista” on jotain oivaltavaa. Parhaat jutut syntyvätkin usein ikään kuin puolivahingossa.

Minulla on reseptiarkistoissani kaksi perinteistä Runebergin torttu -ohjetta, joista kumpikaan ei ole herkälle vatsalle sopiva.

Molemmissa on vehnä- ja korppujauhoja sekä keksinmuruja. Molemmat ovat myös ihan älyttömän makeita, joten sellaisen syömisen jälkeen keskivartalon pönötys olisi taattu. Mitä enemmän sokeria, sitä turvonneempi olo.

Niinpä oli tarvetta hieman säätää reseptin ainesosia uusiksi.

Vehnäjauhot on vielä varsin helppo korvata gluteenittomilla jauhoilla, mutta oletteko oikeasti törmänneet hyvänmakuiseen gluteenittomaan korppujauhoon, jossa olisi jotain ravintoaineitakin mukana? 

Minä en ole.

Ajatus keksien leipomisestakaan ei houkuttanut, ja kauppojen valmiskekseistä en erityisemmin enää välitä. Liikaa sokeria ja epämääräisiä ainesosia niissäkin. 

Niinpä kokeilin jotain ihan pöhköä.

Vaihdoin perinteisen rasvaa ja sokeria sisältävän taikinapohjan kananmuna-intiaanisokerivaahtoon. Korppujauhojen ja keksinmurujen tilalle rouhin tehosekoittimessa kuorellisia seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä ja vähän rusinoita. Siemenseos on muuten jo itsessään aika namia, ja rusinat tuovat luonnollista makeutta leivonnaisiin.

Jotta leivonnaiset eivät olisi niin järkyttävän rasvaisia vähensin ohjeissa mainitun rasvan määrän puoleen ja lisäsin sen tilalle hieman kasvipohjaista kermaa.

Nämä leivonnaiset voi valmistaa joko laktoosittomaan voihin tai kylmäpuristettuun kookosöljyyn sen mukaan, mikä sopii vatsallesi parhaiten.

Kasvipohjainen kerma on leivonnassa makuasia. Minä laitoin tähän taikinaan mantelikermaa, mutta riisi- ja kaurakermakin sopivat. Jos käytät mieluiten ihan tavanomaisia maitotuotteita, vaihda kasvipohjainen kerma vaikka laktoosittomaan luomukermaan.

Jos joku miettii, mikä pointti tässä rasvan vähentämisessä on, voin kokemuksestani kertoa, että rasvaiset leivonnaiset ja ruoat eivät välttämättä tunnu herkässä vatsassa kovin hyvältä. Olosta voi tulla tukala, vaikka kaikki muut ainesosat olisivatkin ruokavalioosi sopivia.

Kaiken lisäksi terveelliset ja hyvää rasvaa sisältävät siemenet takaavat tässä herkussa kyllä pehmeän suutuntuman. Ylenpalttinen rasvankäyttö ei minusta ole leivonnassa mitenkään ansioksi.

Jauhoseoksestakin tuli hieman omintakeinen. Perinteiset vehnäjauhot korvasin tällä kertaa täysjyväriisijauholla, pellavansiemenrouheella ja psylliumilla. Ja kardemumma sai kaverikseen kanelin.

Entä se kostutus sitten? Pitääkö Runebergin tortun olla kuiva vai kostea?

Sen voit ihan itse valita.

Nämä leivonnaiset eivät ole kuivakoita ollenkaan, mutta jos silti kaipaat lisäkosteutta, kannattaa kokeilla kostutuksessa rommin sijaan makean mausteista yrttiteetä. Esimerkiksi lakritsijuurta sisältävät mauste- ja yrttiteet toimivat tässä tapauksessa mainiosti. (Maistuvia yrttiteelaatuja löytyy ainakin Pukkalta, YogiTealta ja Shotimaalta.)

Runebergin tortuissa käytetään perinteisesti vadelmahilloa, mutta minä kaivoin näihin leivonnaisiin pakastimesta itsekeitettyä, intiaanisokerilla makeutettua marja-aroniahilloa. Marja-aroniahillon ohje löytyy ruokakirjastani.

Perinteinen vadelmahillo sopii toki näihinkin, kunhan varmistat, että hillon makeutuksessa ei ole käytetty glukoosi-fruktoosisiirappia eikä keinotekoisia makeutusaineita. Ne eivät sovi herkälle vatsalle.

Koristelun voi viimeistellä perinteisellä tomusokeri-vesiseoksella tai vaahdotetulla kuohu- tai kasvipohjaisella kermalla. Esimerkiksi jääkaappikylmä kookoskerma vaahtoutuu mukavan napakaksi vaahdoksi.

Lopuksi oli ihan pakko vilkaista, mitä alkuperäisestä reseptistä jäi jäljelle.

No, ainakin mantelijauhot, koristehillo ja syvä kunnioitus Runebergia – vai sittenkin Fredrikaa – kohtaan.

Runebergin kuppikakkuja – olkaapa hyvät!

12 Runebergin kuppikakkuun tarvitset:
3 kananmunaa
1 ⅓ dl intiaanisokeria
100 g voita (L) tai kylmäpuristettua kookosöljyä
1 dl manteli-, kaura- tai riisikermaa
½ dl seesaminsiemeniä
½ dl auringonkukansiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
½ dl rusinoita
½ dl pellavansiemenrouhetta
65 g täysjyväriisijauhoja
40 g mantelijauhoja
30 g maissitärkkelystä
3 tl karkeaa psylliumkuorijauhetta
1 ½ tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua vihreää kardemummaa
1 tl jauhettua kanelia
veitsenkärjellinen Himalajan suolaa

Koristeluun:
vadelmahilloa tai muuta marjahilloa
laktoositonta kuohukermaa tai kasvipohjaista vaahtoutuvaa kermaa (makeutusta maun mukaan)

Ohje:

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Vatkaa munat ja intiaanisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lämmitä rasva juoksevaksi ja sekoita rasvan joukkoon mantelikerma. 

Jauha seesamin-, auringonkukan- ja kurpitsansiemenet sekä rusinat tehosekoittimessa hienoksi rouheeksi. Yhdistä siemenrouhe ja kaikki muut kuivat aineet keskenään.

Lisää rasva- ja jauhoseos muna-sokerivaahtoon ja vatkaa kerralla tasaiseksi taikinaksi. Taikinaa ei tarvitse vaivata. Riittää, että ainekset menevät sekaisin. Anna taikinan tekeytyä 5 minuuttia.

Nostele taikina kahden ruokalusikan avulla 12 silikonista valmistettuun muffinivuokaan tai muffinipellille (silikonia ei tarvitse voidella). Voit käyttää myös napakoita paperivuokia tai asettaa paperivuoat metallisen muffinipellin syvennyksiin.

Paista uunin keskitasossa 20–25 minuuttia. Kuppikakut ovat kypsiä, kun pinta on saanut hieman väriä ja pinta tuntuu napakalta sormella painettaessa.

Kostuta halutessasi kypsät kuppikakut vahvanmakuisella mauste- ja yrttiteellä (noin 1 rkl teetä per kuppikakku). Jäähdytä kuppikakut kokonaan ennen kuin poistat ne vuoista.

Levitä jäähtyneen kuppikakun päälle nokare marjahilloa ja viimeistele vaikkapa kermavaahdolla. Nauti!

VINKKI: Runebergin kuppikakut voi pakastaa ilman kuorrutteita ja koristella ne vasta ennen tarjoilua.