Tuunattu kahden viljan ruusunmarjapuuro maistuu mahtavalle ja pitää nälän poissa pitkään. Puuroon tulee tuhtiutta kylmäpuristetusta kookosöljystä, kuituja pellavansiemenrouheesta ja antioksidantteja ruusunmarjajauheesta. Nopeatekoinen puuro käynnistää aamun lempeästi ja erityisen hyvältä se maistuu iltapalalla treenien jälkeen.
Nykyään yhä useampi haluaa voida fyysisesti hyvin. Siihen meitä piilokannustetaan jo kulttuuristen kuvastojen kautta.
Erilaiset dieettiohjelmat, valmennusryhmät, verkkovalmennukset, personal trainerit ja lajikohtaiset ”koulut” ovat osa kehollisuuden rakentumista. Teesi on kaikilla sama: mitä tehokkaammin ja kurinalaisemmin treenaat, sitä parempia tuloksia saat aikaiseksi.
En moiti.
Totean vain, että hyvinvointi on muuttunut jossain vaiheessa nautinnosta suorittamiseksi aika monellakin sektorilla.
Suorittaa -verbille voidaan sivistyssanakirjan mukaan antaa monenlaisia merkityksiä.
Lähtökohtaisesti suorittaminen liittyy jonkin asian tekemiseen tai toimittamiseen. Sillä voidaan tarkoittaa myös vaatimusten täyttämistä tai selviytymistä velvollisuuden omaisista töistä. Voidaanpa sillä viitata myös kärsimiseen ja rangaistuksen sovittamiseen.
Myönnettävä on: rääkkään itsekin.
Mitä rankempi työpäivä, sitä ankarampi liikuntakuritus. Ja mielellään tietysti kaksi, jotta rasitus menee varmasti ytimeen ja pää tyhjenee.
Seuraavana päivänä kankeasti taapertavan kehosta voi sitten yrittää päätellä, minkä lihasryhmän vaatimuksia kulloinkin on tyydytetty.
Liikuntasuorittamisen periaatteisiin kuuluu se, että seuraavana päivänä tuntuu. Mitä kovempaa lihakset huutavat, sitä todennäköisemmin sait kuitattua edellispäivien sohvalle rojahdukset. Velttoilu on virhe, joka on sovitettava aika ajoin.
Hyvinvointi velvoittaa olemaan aktiivinen ja liikkumaan, vaikka aina ei huvittaisi tai jaksaisi.
Minäkin olen vuosikaudet vetänyt tunteet säästöliekille, tyytynyt lihashuollon osalta varsin vähään, urheillut vatsa kipeänä ja jalkapallon kokoisena ja sietänyt erilaisia kremppoja.
Vatsavaivojen hoitamisen myötä olen alkanut aiempaa enemmän pohtia sitä, tuleeko hyvä olo vain ja ainoastaan silloin, kun suorittaa hampaat irvessä.
Välillä tulee.
Kova liikuntasuoritus ei kuitenkaan välttämättä tee kipeälle ja pulputtavalle vatsalle hyvää. Jos suolisto takkuaa, voi raastavan hikiliikunnan sijaan kokeilla aktiivista kehonhuoltoa, joka hoitaa niin kehoa, vatsaa kuin mieltäkin.
Tutustuin alkuvuoden hyvinvointitapahtumassa FasciaMethodiin® Järvenpään FysioProlla.
FasciaMethod® on suomalaisten fysioterapeuttien – Anne Purasen ja Henna Varosen – kehittämä uusi ryhmäliikuntakonsepti, jonka tavoitteena on kehon kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tunneilla tehdään toiminnallista liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoittelua hengityksen rytmittämänä sekä hengitysharjoitteluja.
Faskia tarkoittaa koko kehon kattavaa sidekudosverkostoa, joka toimii voimaa välittävänä siltana nivelien välillä. Kolmikerroksisen, tiheään hermotetun faskian tehtävänä on säännellä kehon liikettä, eli koordinaatiota, tasapainoa ja voimansiirtoa.
Jotta keho toimii optimaalisesti, jokaisen sidekudoskerroksen tulee liukua toisiinsa nähden.
Työpäivän aikana koettu kiire ja stressi aiheuttaa usein jännittyneisyyttä niska-hartiaseudun, rintakehän ja vatsan alueella. Stressaantunut ihminen hengittää pinnallisesti, mikä lisää kehon happamuutta keuhkotuuletuksen heikentyessä.
Kuten tiedämme, stressi vaikuttaa suoraan myös vatsantoimintaan.
Herkkä vatsan alue voi olla jännittynyt ja kireä esimerkiksi turvotuksen ja vatsakipujen vuoksi. Vatsan alueen jännittyneisyys ja kireys puolestaan heikentävät vatsan ja suoliston toimintaa.
Anne Purasen mukaan on selviä viitteitä siitä, että vatsan ja suolisto-ongelmien kanssa painiskelevat hyötyvät tämän tyyppisestä harjoittelusta. Monet ovat huomanneet, että toiminnallisen kehonhuoltotunnin jälkeen vatsa toimii paremmin ja olo on virkistynyt.
Millä tavalla hengittämisestä on sitten hyötyä meille herkkävatsaisille?
Pallea on tärkein hengityslihaksemme, jonka liike hieroo sisäelimiä ja aiheuttaa paineenvaihtelua vatsaontelossa tehostaen sisäelinten aineenvaihduntaa ja neste- ja verenkiertoa. Kun hengitykseen yhdistetään pehmeät liikkeet keskikehon alueella, tehostuu myös pallean hierova vaikutus, Puranen opastaa.
Palleahengityksen lisäksi kokonaisvaltaiset liikkuvuusharjoitteet saavat aikaan liikettä vatsaontelon sisäisissä faskioissa. Siksi jo pelkästään palleahengitysharjoitusten tekeminen voi helpottaa vatsavaivaisen oloa.
Puranen ohjeistaa tekemään hengitysharjoituksia missä ja koska vaan. Jo minuutin–parin hengitysharjoitus, jossa keskittyy omaan hengitykseen – nenän kautta sisään niin että kylkikaaret kohoavat ja kapeasta huuliraosta ulos – toimii rentouttavana meditaatiohetkenä helpottaen stressiä ja vilkastuttaen vatsaontelon aineenvaihduntaa.
Totaalirääkkiä ei siis aina tarvita. Vatsan seudun hyvinvointi alkaa hengityksestä.
Aktiivisen kehonhuoltotunnin jälkeen vatsaa voi vielä helliä tuunatulla kahden viljan ruusunmarjapuurolla.
Ihananmakuinen ja täyttävä puuro sopii aamuun ja iltaan. Puuroon tulevia hiutaleita ja marjajauheita voit vaihdella sen mukaan, mikä vatsallesi parhaiten sopii.
Kahdelle:
5 dl vettä
1 dl kaurahiutaleita (G)
½ dl tattarihiutaleita
2 rkl pellavansiemenrouhetta
1 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
Himalajan ruususuolaa maun mukaan
3 tl ruusunmarjajauhetta (myös muut marjajauheet käyvät)
Lisäksi: reilusti suomalaisia marjoja, pähkinöitä ja siemeniä
— Ruusunmarjajauhe on saatu veloituksetta Marjatila Raitaniemeltä, tattarihiutaleet Keskisen myllyltä ja gluteenittomat kaurahiutaleet ja kookosöljy Urtekramilta —
Ohje:
Mittaa vesi kattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen. Lisää hiutaleet, pellavansiemenrouhe ja kookosöljy.
Keitä hiljalleen muutama minuutti välillä sekoitellen. Sammuta levy ja sulje kattilan kansi ja anna puuron tekeytyä vielä muutama minuutti.
Mausta suolalla makusi mukaan. Sekoita valmiiseen puuroon marjajauhe.
Jaa puuro kahteen kulhoon. Lisää päälle reilusti marjoja, siemeniä ja pähkinöitä ja nauti heti!