Vatsalle lempeä, luontaisesti gluteeniton kookos-hirssipuuro on ravintopitoinen herkku puuronystävän pöytään. Kokonaisista hirssinjyvistä keitetty pehmeän makuinen puuro sopii leppoisiin aamuihin tai rauhallisiin iltoihin. Sellaisista hetkistä herkkä vatsakin tykkää.  

Olen joskus naureskellut sellaiselle harjoitukselle, jossa rusinaa pyöritellään suussa viisi minuuttia ennen syömistä. Harjoituksen avulla opetellaan tietoista syömistä ja läsnäolon taitoa, jota monikaan meistä ei osaa.

Ajatus hitaasta syömisharjoituksesta tuntuu äkkiseltään teeskennellyltä ja turhalta. Miettikää nyt ihan perusarkea. Ihmiset syövät kouluissa ja työpaikoilla ulkoapäin annetun aikarajan puitteissa määrättynä ruoka-aikana – ei välttämättä silloin, kun on nälkä. Oma lukunsa on se, miten hyvin syöty ruoka täyttää kehon yksilölliset ravintotarpeet. 

Jatkuvassa kiireessä ei jouda hifistelemään eikä sen kummemmin murkinaa miettimään. Lusikoidaan vaan lautanen tyhjäksi – ja taas jaksaa!

Nopeasti hotkaistun aterian jälkeen ei kuitenkaan välttämättä jaksa. Ei ainakaan, jos vatsa on yhtään herkkä. Murina, kurlutus, nipistely, närästys, ilmavaivat ja muut oireet kertovat siitä, että jokin ei mennyt ihan nappiin.

Moni miettii ruokailun jälkeen, mitä epäsopivaa tuli taas syötyä, kun toisinaan kannattaisi esittää kysymys: miten tulikaan syötyä.

Nykypäivänä yksi suurimpia ongelmia onkin se, että vain harva kiinnittää aidosti huomiota siihen, mitä ja miten syömme. Tyypillinen ilmiö on se, että oikea käsi syö ruokaa samalla, kun vasen käsi somettaa. Syömisen jälkeen päällimmäinen tunne ei suinkaan ole kiitollisuus ja hyvä olo vaan pettymys; joko se loppui?

Osalle jää syömisen jälkeen jopa hieman nälkäinen tunne ja mieleen hiipii pidemmän päälle lihomiselle altistava ajatus: mitähän hyvää sitä vielä söisi? Tähän tunteeseen uppoavat sitten ne kaapin perälle jemmatut vierasvarat.

Lääketieteen tohtori ja meditaatio-opettaja Jan Chozen Bays (2015) käsittelee kiinnostavalla tavalla tätä aihetta kirjassaan: Tietoinen syöminen – opas terveeseen ja onnelliseen ruokasuhteeseen (suom. Leena Siitonen). Sain kirjan lukemistooni kustantajalta ja hotkaisin siitä ensimmäiset sata sivua kertaistumalla.

Bays on sitä mieltä, että jos et ole läsnä syödessäsi, ruoka ei tuota sinulle mielihyvää etkä tule edes kylläiseksi.

Kirjoittajan mukaan tietoinen syöminen perustuu läsnäoloon, jossa ”[…] olet keskittynyt, tarkkaavainen ja täysin tietoinen siitä, mitä juuri nyt tapahtuu sekä sisälläsi – kehossasi, sydämessäsi ja mielessäsi – että ulkopuolellasi, ympäristössäsi. Tietoinen läsnäolo on tietoisuutta hetkestä toiseen ilman tuomitsemista ja arvostelua.”

Baysia lukiessa tajuaa, miten syömisestä on tullut monimutkainen ilmiö, johon kytkeytyy monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Vain pieni lapsi kykenee syömään intuitiolla silloin, kun on nälkä ja vain sen verran, että nälkä lähtee. Kun lapsi kasvaa, hän menettää informaation ristitulessa tuon arvokkaan kyvyn. Ruokasuhde vääristyy.

Niinpä ruoka on nykypäivän ihmisille kaikkea muuta kuin kehon ja mielen ravintoa. Nälän tunne voi syntyä monesta eri syystä, ja ruokaa syödään mitä ihmeellisimpiin tarpeisiin.

Ruoka lohduttaa silloin, kun olet allapäin tai yksin. Se on keino turruttaa tunteita, kuten ahdistusta, pettymystä tai vihaa.

Ruoan avulla on helppo siirtää ajatukset muualle ja lykätä epämiellyttävien asioiden tekemistä, kuten vaikkapa tenttiin lukemista tai esityksen tekoa.

Ruoalla voi palkita itsensä rankan työpäivän jälkeen, sillä se on lääke moniin paineisiin ja stressaaviin elämäntilanteisiin. Sillä on myös helppo hyvittää poissaoloa ja siitä aiheutunutta syyllisyyttä.

Ruoalla voi vietellä kumppanin ja viihdyttää vieraita.

Ruoalla myös rangaistaan. Jos viikonloppuna tuli herkuteltua hieman liikaa, niin seuraavalla viikolla syödään entistä tiukemmin.

Toki on mahdollista syödä myös ihan fysiologiseen nälkään, mutta ihmiset, jotka laiminlyövät omaa hyvinvointiaan, ovat useimmiten myös hukassa oman ruokasuhteensa kanssa. Osa vatsavaivoista, väsymyksestä, lihavuudesta ja negatiivisesta kehonkuvasta ovat seurausta vääristä ruokailutottumuksista eli siitä, että et edes mieti miten syöt ja mihin tarpeeseen syöt. 

Bays kehottaakin ystävystymään itsensä kanssa. Jos olet läsnä tässä hetkessä, voit oppia kuuntelemaan kehosi tarpeita ja alat tiedostaa, mihin nälkään olet syömässä. Jos sinulla ei ole aikaa, energiaa tai motivaatiota kuunnella itseäsi, terveys ja hyvä olo karkaavat yhä kauemmas.

Tietoinen syöminen voi auttaa meitä kohti mielen ja kehon tasapainoa. Ruokailuhetkien rauhoittaminen tasaa myös stressihormoneja, joilla on haitallinen vaikutus koko ruoansulatusprosessiin. 

Herkän vatsan kanssa voi tulla eteen tilanteita, jolloin vatsa kapinoi normaalia enemmän. Moni tiedostaa vatsavaivojen pahenevan erityisesti stressaavissa elämäntilanteissa. Hormonitasapainon löytyminen onkin avainasemassa suoliston rauhoittamisessa. Jos hormonitasapaino kiinnostaa, lue aiheesta lisää täältä.

Kapinoiva stressivatsa lepytetään ravitsevalla ja hyvin sulavalla ruoalla. Täysjyväpuurot ovat takuuvarmoja. Ne vievät nälän, sulavat hyvin ja antavat energiaa rasittamatta ylen määrin ruoansulatusta.

Hirssinjyvistä saa herkullisen ja pehmeän makuisen puuron. Hirssi on emäksinen, luontaisesti gluteeniton vilja, joka huuhdellaan ennen keittämistä ensin kylmällä, sitten kuumalla ja lopuksi taas kylmällä vedellä. Näin hirssille tyypillinen kitkerä maku poistuu.

Tämä kookosmaidolla sävytetty hirssipuuro tuo ihanaa vaihtelua puuronystävän pöytään. Sopii niin leppoisiin aamuihin kuin rauhallisiin iltoihinkin, jollaisia olisi hyvä löytyä herkkävatsaisen arjesta. Niistä se vatsakin tykkää.

Kahden puuroannoksen valmistamiseen tarvitset:

3,5 dl vettä
1,5 dl hirssinjyviä
2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
½ tl Himalajan ruususuolaa
1 kanelitanko tai ripaus Ceylonin kanelia
1 dl täysrasvaista kookosmaitoa

Lisukkeeksi: suomalaisia marjoja, auringonkukansiemeniä ja maapähkinätahnaa

— Herkän vaaleanpunaiset astiat ja kuvausrekvisiitta on saatu kuvauslainaan Pentikiltä —

Ohje:

Mittaa vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi.

Mittaa hirssinjyvät isokokoiseen siivilään. Huuhtele jyvät ensin kylmällä vedellä, sitten hetki tulikuumalla vedellä ja lopuksi vielä kylmällä vedellä.

Lisää hirssi, oliiviöljy, suola ja kanelitanko keitinveteen. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla välillä sekoitellen, kunnes kaikki vesi on imeytynyt hirssinjyviin.

Lisää kookosmaito ja hauduta hiljalleen puuroksi. Puuron keittoaika on noin kaikkinensa noin 20–25 minuuttia.

Poista kanelitanko valmiista puurosta. Tarkista maku. Jaa puuro kahteen kulhoon. Nauti marjojen, siemenien ja maapähkinätahnan kera.