Pellavainen tuorepuuro on pullollaan ravintoaineita ja se on riittävän lempeä ruoka stressivatsan rauhoittamiseen. Gluteenittoman ja maidottoman puuron pohjana on liotettuja pellavansiemeniä, joista muodostuu herkkää vatsaa hellivä geeliytyvä kuitu. Sekaan marjoja, rasvoja, hyvin sulavaa kasviproteiinia sekä hieman viherjauhetta. Nami!

Herään viideltä ilman kellonsoittoa keinotekoisen vireänä. Aivot ovat silmänräpäyksessä taajuudella, jolla aion naputella valmiiksi aikataulusta jäljessä olevan projektin. Käytettävissä olevan ajan yliarviointi ja työmäärän aliarviointi on stressaava yhtälö, joka vie mennessään sekä mielenrauhan että yöunet. Ihan tutkitusti.

Lempeä tuorepuuro ja tuopillinen tummapaahtoista kahvia käynnistävät päivän mukavasti. Yhdeksän maissa alkaa kuitenkin tökkiä. Tuntuu, että ajatus ei oikein leikkaa, ja homma junnaa paikoillaan.

Mikä tässä nyt on!?

Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo toteaa teoksessaan Elinvoimaa puista – Terveyttä mielelle ja keholle, että stressi supistaa verisuonia, jolloin aivotoiminta vaikeutuu liian vähäisen hapensaannin takia. Stressi on vahingollista aivoille: se heikentää muistia ja hidastaa ajattelua.

Sen kyllä huomaa. Ei siis ihme, että luovuus heikkenee ja järjen valo tuntuu himmenevän stressihormonien jyllätessä kehossa.

Kun työ ei tunnu etenevän, tekee mieli ottaa jotain pientä syötävää, vaikka ei ole nälkä.

Kuulostaako tutulta?

On hyvin tyypillistä, että stressaantunut syö ahdistukseen häivyttääkseen negatiivisia tunteita. Tunnesyöminen aktivoi hyvän olon hormoneja ja saa aikaan hetkellisen autuuden tunteen – keinotekoisen tilan – jossa tuntuu, että mitään ongelmia ei olekaan!

Piipon mukaan stressihormonit lisäävät ruokahalua, sillä kehon energiavarastot täytetään alkukantaisen ”taistele tai pakene” -tilanteen jälkeen, jollainen stressitila siis on. Erityisen hyvin stressaantuneelle maistuvat huonolaatuiset rasvat, överisokerit ja nopeita hiilihydraatteja sisältävät ruoat, joista tulee huono olo vatsaan – henkisen itseinhon lisäksi.

Vatsan tasapainon kannalta olisikin tärkeää oppia erottamaan todellinen nälkä tunnesyömisestä. Tämä ei ole mikään helppo juttu, mutta sitä voi opetella. Ponnahduslautana voi käyttää vaikka Tervehdyttävä Detox -verkkokurssia, jolla hoidetaan suolistoa, hellitään maksaa ja aktivoidaan kehon omaa puhdistusjärjestelmää.

Ahdistavan tunteen purkamiseen on muitakin keinoja kuin syöminen. Minulla auttaa liikunta. Niinpä vedän syömisen sijaan lenkkarit jalkaan ja lähden puolen tunnin rivakalle kävelylle.

Työnteon katkaiseminen liikkumalla laskee tuskakerrointa ja selkiyttää ajatuksia. Monesti hyvät oivallukset syntyvätkin jossain ihan muualla kuin läppärin äärellä. Kun kehoa ja mieltä hoitavan palautumishetken pitää keskellä päivää, se virkistää usein enemmän kuin työpäivän jälkeinen salilla rehkiminen. 

Piipon mukaan jo kymmenen minuutin kävely metsässä saa verenkierron elpymään, verenpaineen laskemaan ja stressihormonit alenemaan. Metsässä pystyy ottamaan etäisyyttä työasioihin ja päästämään irti kiireestä. Kun pysähtyy ja hengittää syvään raikasta ulkoilmaa, lihasjännityskin vähenee.

Stressillä on monenlaisia vaikutuksia myös herkkään suolistoon.

Ensinnäkin suolisto-oireet pahenevat, vaikka söisi miten tarkasti ja terveellisesti. Stressitason ollessa koholla veren virtaus suolistoon heikkenee ja ruoansulatusnesteiden ja -entsyymien eritys vähenee. Niinpä mahalaukun toiminnot hidastuvat eikä syöty ruoka sula kunnolla.

Toiseksi stressi vaurioittaa suoliston limakalvoa: läpäisevyys lisääntyy – puhutaan hyperpermeabiliteetti-ilmiöstä – ja suoli alkaa sananmukaisesti vuotaa, jolloin sulamattomat ruokapartikkelit ja mikrobien haitalliset aineenvaihduntatuotokset pääsevät elimistöön. Keho alkaa sairastaa, kun tärkeät ravintoaineet eivät imeydy ja kehon immuunijärjestelmä heikkenee.

Suolisto-oireet voivat pahentua myös stressaantuneena tehtyjen huonojen ruokavalintojen takia tai jos ruoan syö kiireessä hotkien. Stressi myös hidastaa suoliston peristaltiikka eli supisteluliikettä, jolloin ruoka ei etene suolistossa. Kaiken kukkuraksi stressi lihottaa.

Parasta tietysti olisi päästä haitallisesta stressistä kokonaan eroon, mutta joskus se on helpommin sanottu kuin tehty. Elämä on.

Erilaiset stressinhallintakeinot, hormonitasapainon löytäminen ja hyvin sulavien ruokavalintojen tekeminen tukevat stressaantunutta kehoa ja auttavat sitä jaksamaan.

Jos haluat oppia lisää hormonien toiminnasta, ymmärtää eri hormonien yhteisvaikutuksia ja rauhoittaa stressivatsan, lähde mukaan Hormonit hallintaan! -verkkokurssille. Kurssilta saat runsaasti tietoa ja käytännön työkalut hormonitasapainon löytämiseen ja vyötärölle kertyneiden kilojen karistamiseen. 

Voit kokeilla stressivatsan lepyttämiseen tätä ravintopitoista puuroa. Pellavaisessa tuorepuurossa on runsaasti vatsaa helliviä kuituja, hyviä rasvoja ja hyvin sulavaa kasviproteiinia. Nauti aamupalana, välipalana, iltapalana – tai milloin vaan!

Ohjeesta tulee 2 annosta

1 ½ dl kylmää vettä
4 rkl pellavansiemeniä
1 dl sinisiä marjoja (esim. marja-aroniaa tai mustikkaa)
1 dl punaisia marjoja (esim. puolukkaa, punaherukkaa, karviaisia, mansikoita, vadelmia)
1 banaani
2 rkl hamppuproteiinia
1 rkl luomu maapähkinätahnaa
1 rkl soijalesitiiniä
2 tl viherjauhetta tai viherjauheseosta (esim. nokkosjauhe tai Puhdistamon Supervihreä)
ripaus jauhettua vaniljaa

Lisukkeeksi: pähkinöitä, siemeniä, kookoshiutaleita, pensasmustikoita tai muuta maistuvaa

Kulho ja kuvausrekvisiitta on saatu lainaan Pentikiltä.

Ohje:

Laita pellavansiemenet veteen geeliytymään vähintään kahdeksi tunniksi tai vaikka yön yli. Kumoa siemenet liotusvesineen tehosekoittimeen ja lisää kaikki muut ainekset. Jauha samettiseksi puuroksi. Jaa puuro kahteen kulhoon ja lisää päälle haluamasi lisukkeet. Nauti.