keskiviikko, 13 tammikuu 2016 09:49

Lakritsi-sahramikaakao

Tervetuloa uusille sivuilleni! Vanha blogisivusto osoitteessa fodmap-keittioni.blogspot.fi ei enää päivity. Löydät kaiken materiaalin, reseptit ja tiedon näiltä sivuilta. Jos joku juttu on mielestäsi kadonnut tai et löydä etsimääsi, laita minulle viestiä. Projektien päättymiselle lasillinen lämmintä ja täyteläistä lakritsi-sahramikaakaota.

Vuodenvaihteessa blogissani on ollut varsin hiljaista. Aktiivisen reseptien kehittämisen sijaan olen uppoutunut nörttien ihmeelliseen maailmaan ensin ruokakirjan viimeistelyn ja sitten verkkosivujen uudistamisen merkeissä. 

Kaiken tiedon wikipedian mukaan sana nörtti kytkeytyy arkikielessä innokkaaseen tietotekniikan harrastajaan. Nörtiksi kutsutaan myös stereotyyppistä, harrastukseensa syventynyttä ja sosiaalisesta elämästä hieman syrjäytynyttä ihmistä. Nörttiin voidaan liittää myös hieman kielteisempiä ja leimaavia merkityksiä, kuten saamaton nahjus, nynny, yli-innokas ja hikipinko.

Kaikki merkitykset ovat realisoituneet kohdallani viimeisen neljän viikon aikana – nynnyä lukuun ottamatta. Kaikesta itsetutkiskelusta huolimatta en ole vielä löytänyt itsestäni piirteitä ujosta, arasta tai aikaansaamattomasta tyypistä.

Myönnän auliisti, että projekteihin syventyminen on saanut minut hieman eristäytymään sosiaalisesta elämästä. Eristäytyminen on sekä syy että seuraus. Jos pääkoppa on täynnä tekemättömiä töitä, sen raahaaminen ulos ihmisten ilmoille ei ole kenenkään edun mukaista. Olemuksesi muistuttaa saamatonta nahjusta varsinkin, jos unohdat vilkaista ulos lähtiessäsi peiliin.

Aika monesti olen unohtanut.

Kaupan kassajonossa tuijotat järkyttyneenä velourihousujen päälle vedettyjä villasukkia ja toivot, että kukaan ei huomaa sinua. Onneksi joku keksi pipon – se pelastaa ainakin puolet muutenkin olemattomasta maineesta. Lasket kiinnostuneen näköisenä lattialaattoja ja toivot jonotuksen loppuvan pikaisesti.

Toisaalta eristäytymällä muusta elämästä voi yrittää hallita sitä epätoivon tunnetta, joka syntyy nilkin esimiehesi asettamista epärealistisista aikatauluista.

Harmi vaan, että et oikein pääse kyseisestä ruoskijasta eroon. Se kun tuijottaa sinua vessan peilistä joka aamu. Sitä se yli-innokkaan yrittäjän ihana arki on; saa itse päättää omista aikatauluista ja suorittaa niin paljon kuin sielu sietää. Suorittaminen tosin sujuisi astetta letkeämmin, jos unohtaisi liian tarkkuuden eikä olisi niin hikke.

Mutta minkäs voit, jos epäkohtien viilaaminen kiinnostaa niin, että ne tulevat uniinkin. Saa puhua stressinhallinnasta.

lakritsi sahramikaakao2

Samaan aikaan olen kuitenkin ollut tavattoman onnekas. Ympärilleni on kerääntynyt projektien aikana upea joukko osaavia, pitkäpinnaisia miehiä, joiden ammattitaitoa – ja arvatenkin myös hermoja – olen monin tavoin koetellut.

Erityisen kiitollinen olen Timo Turuselle, joka valokuvasi ruokakirjani kaikki kuvituskuvat ja osan reseptien kuvista. Opin Timolta monta asiaa valokuvaamisen tekniikoista, valaistuksesta, epäterävyysalueista ja heijastuksista. Timo puolestaan oppi ainakin sen, että meidän keittiössä kuvattaessa työnjako voi mennä välillä vähän sekaisin.

Arvatkaa mikä oli päällimmäinen fiilis, kun aloin kuvaussession jälkeen käydä läpi blogini vanhoja ruokakuvia? Häpeä.

Näin kaikki virheet ja ne kammottavat lähikuvat, jotka olen blogin alkuvaiheessa ottanut liesituulettimen kelmeässä valossa. Voi isä meidän!

Monta kertaa jouduin muistuttamaan itselleni, että häpeän tunne on loppujen lopuksi hyväksi. Se on merkki siitä, että on kehittynyt. Siksi kaikki ruokakuvat ovat blogissani uudistuksen jälkeenkin ennallaan yhtä reseptiä lukuun ottamatta.

Muutin nimittäin vuokaan leivotun kaura-siemenleivän yhden leivän ohjeeksi puolittamalla reseptin ainesosat. Samassa yhteydessä kuvasin vuokaleivän uudelleen. Näin sivuilla on nyt yksi raakile vähemmän.

Blogiuudistuksen yhteydessä luin jokaisen reseptin läpi. Jotkut ohjeet myös testasin ja totesin, että mitään sanomattomista ruokakuvista huolimatta blogini reseptit sentään toimivat. Korjasin myös kirjoitusvirheitä, poistin toimimattomat linkit ja tarkistin, että kaikki jäljelle jääneet linkit toimivat.

Joidenkin reseptien ohjeisiin tein pientä editointia, jotta reseptiä olisi helpompi lukea. Reseptien editoinnissa otin oppia kustannustoimittajaltani Tuomas Lojamolta, jolla on muuten Midaksen kosketus tekstiin kuin tekstiin. Tuomaksen rautaisesta ammattitaidosta kertoo sekin, että mies pystyy moukaroimaan tekstiä lyttäämättä oman arvonsa tuntevaa kirjailijaa. 

Blogini reseptit eivät ole kuitenkaan itsessään muuttuneet miksikään. Joihinkin resepteihin lisäsin vaihtoehtoisia ainesosia, vaikka tiedänkin, että moni teistä on reseptejä jo muunnellutkin omiin tarpeisiin. Hyvä näin.

Pieniä mutkiakin tuli uudistuksessa matkaan. Vanhan blogisivuston datasiirto tehtiin joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen blogger-sivustolle tehdyt kommentit eivät näy uudella sivustolla. Jos et siis löydä omaa kommenttiasi uudelta sivulta, en ole poistanut sitä – se jäi harmikseni vanhoille sivuille.

Toivon, että jatkat kommentointia ja kehittävää palautteen antamista myös tällä sivustolla. Palautteita voit lähettää jatkossa näppärästi valmiin lomakkeen kautta. 

Jos haluat kommentoida julkaisujani, sinun pitää ensimmäisellä kerralla kirjautua uusille sivuilleni uutena käyttäjänä, vaikka olisitkin jo aikaisemmin kirjautunut vanhoille sivuilleni. Uusi järjestelmä kun ei automaattisesti tunnista vanhoja kirjautumistietojasi.

Uusilta sivuiltani et myöskään löydä Lukijat -laatikkoa, sillä blogisovellus ei mahdollistanut sellaista – niin kiva kuin se olikin.

Sen sijaan löydät sivuiltani verkkokauppalaajennoksen, josta pystyt hoitamaan kokkikursseille ilmoittautumisen. Etusivun kuvagalleriassa pyörii muutama ruokirjan reseptikuva, ja Herkän vatsan kokkikoulu -sivulta pääset tutustumaan ruokakirjani sisältöön.

Näin projektin päätteeksi lähetän tällaisen vaatimattoman virtuaalihalauksen oululaisen mainostoimisto Funky Monkeyn Tero Pernulle. Tosin tiedän, että menee kotvan aikaa ennen kuin Tero lakkaa näkemästä painajaisia erittäin epäteknisestä naisesta, joka vastasi kaikkiin matkan varrella ilmenneisiin ongelmiin: pakkohan sen on onnistua – mä en voi elää tuon kanssa!

Se, mikä meille taviksille on mahdotonta, onnistuu ihan oikealta bittinikkarilta. Kiitos Tero!

Nyt olen taikinaterapian tarpeessa, mutta sitä ennen lasillinen.

Lämmittävää ja täyteläisen suklaista lakritsi-sahramikaakaota.

lakritsi sahramikaakao5

Kahteen kaakaolasilliseen tarvitset:

hyppysellinen sahraminsäikeitä
3 ½ dl makeuttamatonta mantelimaitoa
½ dl mantelikermaa
4 kpl vihreää kokonaista kardemummankotaa
2 rkl tummaa kaakaojauhetta tai raakakaakaota
2 rkl intiaanisokeria
1 tl raakalakritsijauhetta
veitsenkärjellinen jauhettua vaniljaa
pieni ripaus Himalajan suolaa

Kaakaolasien pohjalle: pala tummaa suklaata (70 %)

lakritsi sahramikaakao6

Ohje:

Paahda sahraminsäikeitä hetki kuivassa kattilassa koko ajan puuhaarukalla sekoittaen. Paahtaminen korostaa sahramin hienoa aromia. (Varo kuitenkin polttamasta sahramia.) Heti, kun aistit sahramin tuoksun, kumoa säikeet pieneen kulhoon.

Mittaa kattilaan mantelimaito- ja kerma. Murustele sahraminsäikeet sormien välissä maitoseokseen. Lisää kardemummankodat. Kuumenna kiehumispisteeseen.

Yhdistä kulhossa kaakaojauhe, intiaanisokeri, raakalakritsijauhe, vaniljajauhe ja suola. Lisää kuivat aineet vispilällä vatkaten kuumaan maitoseokseen. Sekoita tasaiseksi.

Nosta kattila liedeltä ja anna tekeytyä kannen alla viisi minuuttia. Sekoita tasaiseksi ja poista kardemummankodat.

Laita pala tummaa suklaata kaakaolasin pohjalle ja kaada päälle kuuma juoma. Nautiskele!

Luettu 2035 kertaa Viimeksi muutettu lauantai, 16 tammikuu 2016 16:20
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Mustikka-rahkajuoma Raparperi-mansikkamehu »