Pihlajanmarja on aliarvostettu marja, jota ei kannattaisi kuitenkaan väheksyä. Pihlajanmarjasta saat helposti hyödynnettävässä muodossa olevaa karoteenia, antioksidantteja ja runsaasti C-vitamiinia. Marjan FODMAP-pitoisuudesta ei ole tutkittua tietoa, mutta suosittelen kuitenkin testaamaan tätä terveysmarjaa vaikka herkullisen moussen muodossa.
Varma merkki lomakauden loppumisesta on se, kun ihmisiä aletaan potkia takaisin kaidalle tielle. Syksyn koittaessa löhöily ei ole enää sallittua, mikä näkyy erityisesti naistenlehtien diskurssin muutoksena: jos kesän aikana lösähdit – nyt on aika sulattaa vatsamakkarat.
Tähän projektiin tarjoillaan liikunnallisia valmennuspaketteja ja erilaisia dieettiohjelmia, joihin ei kuulu kuukausi sitten sallitut mustikkapiirakat – grillimätöistä puhumattakaan.
Nyt on eri meininki, johon kuuluu kuri ja järjestys.
Ruotuun palaaminen näkyy ennen kaikkea kuntosaleilla.
Jos et saavu salille ennen iltapäivän ruuhkahuippua, et löydä kassillesi vapaata lokeroa. Me, jotka hinaamme itsemme punttien äärelle myös marraskuun harmaudessa, katsomme toisiamme lohduttomina: miksi meille ei ole nimikkolokeroita?
Pahinta on tietenkin se, jos huomaat jonkun vieneen ”pyöräsi” spinning-salissa ja joudut tyytymään paikkaan, jossa ilmalämpöpumppu puhaltaa suoraan niskaasi. Tai et löydä joogamatollesi vakiopistettä, josta pystyt optimaalisesti nurkkasilmällä seuraamaan ohjaajaa menettämättä tasapainoasi haastavassa asanassa.
No, kokemuksesta tiedän, että loppuvuodesta taas mahtuu. Siihen asti on vain kestettävä.
Kesän aikana kadonneen vyötärön metsästykseen tarvitaan myös ravintopuolen reivausta. Ensimmäisenä luovutaan sokerista.
Kyllä sinäkin selviät kuukauden ilman sokeria!, heikoille hoilotetaan samalla, kun toimituksissa suunnataan ajatuksia jo jouluherkkuihin. Tätä ei tietenkään vielä kerrota, mutta onhan se nähty: pikkujoulukauden lähestyessä kaikki on taas sallittua. Ja jouluna ei luonnollisestikaan mitään lasketa.
En kestä!
Ajatus sokerittomasta syyskuusta ei lähtökohtaisesti ole huono. Kaikki tietävät, että sokeria ei mihinkään tarvita. Se turvottaa ja aiheuttaa herkkävatsaisille monia ongelmia. Saa naaman kukkimaan ja pyllyn pullottamaan – aivan väärällä tavalla. Olotilastakin tulee sokerin myötä kumman nuutunut, mikä luonnollisesti pännii aina suuttumukseen asti.
No, mikäpä sopisi paremmin masentuneelle lohturuoaksi kuin sokerilla, rasvalla ja vehnäjauhoilla kyllästetty syntinen hyvä, josta saa nopeasti voimakasta mielihyvää. Keinotekoisesti tuotettu hyvän olon tunne koukuttaa, ja varsinkin, jos olet päättänyt pitää sokerinsyönnin kurissa, ahdistut tajutessasi, että ei sinusta siihen olekaan. Ahdistuksen ja syyllisyyden peittämiseen löytyy kuitenkin tehokas lääke: se sokeri! – ja niin noidankehä on valmis.
Katkaisukeinoksi tarjotaan nyt sokeritonta haastetta, jossa sokerista kieltäydytään totaalisesti kuukauden ajaksi.
Mihin se auttaa?
Jos loppuelämän kestävään terveyttä tukevan ruokavalion löytymiseen – niin hyvä. Jos kuukauden kestävään kielletyn hedelmän unelmointiin – niin huono.
Kaikki kielletty toimii psykologisesti juuri päinvastoin kuin pitäisi. Jos et muuta ruokavaliotasi pysyvästi, kilvoittelun jälkeen sokeria tekee mieli senkin edestä.
Erinäisten pikakampanjoiden sijaan ruokavalioon kannattaisi tehdä sellaisia muutoksia, joista voi tehdä pysyviä.
Entisenä sokerinarkkarina tiedän, että en olisi koskaan pystynyt toteuttamaan kuukauden sokerilakkoa edes unissaan. Maanantaista perjantaihinkin vaati jo äärimmäistä ponnistelua, minkä jälkeen ärsytti tunnustaa, että minulla ei ole itsekuria. Yli viikon sitkittely oli minun tyyppiselle heikkoluonteiselle yksilölle kerta kaikkiaan liikaa.
Sokerinkulutuksen vähentämisestä tuli huomattavasti helpompaa, kun lähdin kolme vuotta sitten ajattelemaan, että sokeri onkin sallittua; päätän vain etukäteen, mitä syön silloin, kun syön.
Tein päätöksestä sellaisen, että en voi koskaan retkahtaa, sillä en oikeasti voi sietää itseinhossa rypemistä. Sokeri on siis ok, mutta minä päätän reunaehdot.
Irtokarkkien ja maitosuklaan sijaan päätin herkutella himon tullen tummalla suklaalla tai raakasuklaalla. Tumma suklaa maistui aluksi niin pahalta, että elin pitkiä aikoja ilman mitään. Silti pidin sitä suklaakaapissani hätävarana.
Luit ihan oikein: suklaakaapissa.
Tiedän, että joissakin laihdutus- ja elämäntapaohjeissa kehotetaan hävittämään herkkukaapit, keräämään kaikki herkut muovikassiin ja lahjoittamaan ne pahimmalle vihamiehelle. Poissa silmistä, poissa mielestä -teesi on mielestäni yhtä huono kuin kaikki muutkin lannistavat suomalaiset sanonnat. Mieli ei toimi niin, sillä jostain syystä kielletty hedelmä houkuttelee aina enemmän kuin sallittu.
Niinpä en edes ajatellut luopuvani suklaakaapista – uudistin vain sen sisällön minulle paremmin sopivaksi. Uudistus näyttää kelvanneen myös perheemme teineille, sillä olen huomannut pähkinöiden, siemenien ja raakasuklaapalasten maistuvan myös heille.
En myöskään koskaan ajatellut luopuvani leivonnaisista. Jos leipomisvimma iskee päälle, niin iskekööt. Kaapistani löytyy aina luontaisesti gluteenittomia raaka-aineita, kookosmaitoa, vaahterasiirappia, intiaanisokeria ja maapähkinätahnaa. Niistä saa helposti loihdittua kohtuullisesti makeutettuja herkkuja, jotka muuten maistuvat myös yllätysvieraille.
Ehkä tärkein oivallukseni sokerinsyönnissä oli se, että aloin keskittyä ravintopitoisen ruoan valmistamiseen. Vatsan hyvinvointia tukevaan ruokavalioon ei kuulu pitkälle prosessoidut tuotteet, vaan pääpaino on raaka-aineissa, joissa ei ole tuoteselostetta laisinkaan. Näin myös salakavalat piilosokerit jäivät ruokavaliosta ihan itsestään.
Uusien tapojen opettelu vaatii kuitenkin aikaa ja halua tehdä muutoksesta pysyvä. Muutoksessa onnistuminen antaa itsevarmuutta ja lisää tyytyväisyyden tunnetta. Voit katsoa itseäsi peilistä hyväksyvästi myös herkkuhetkien jälkeen.
Tämän suloisen pihlajanmarjamoussen myötä haluan antaa tukeni kaikille sokerinkarttajille. Terveellinen herkuttelu on sallittua myös sokerittomassa syyskuussa.
Yhteen annokseen tarvitset:
1 banaani jäädytettynä
1 rkl luomu maapähkinätahnaa
1 rkl täysrasvaista kookosmaitoa
1 rkl pihlajanmarjajauhetta*
1 tl vaahterasiirappia
veitsenkärjellinen jauhettua vaniljaa
*Monikäyttöistä pihlajanmarjajauhetta valmistaa Marjatila Raitaniemi. Kuivattu ja jauhettu pihlajanmarja on huomattavasti pehmeämmän makuista kuin tuore marja. Sitäkin voi toki kokeilla nyt, kun puut notkuvat oranssinpunaisina. Pihlajanmarjajauhe on saatu veloituksetta uusien reseptien kehittämistä varten.
Ohje:
Paloittele banaani muovipussiin ja pakasta se. Lado jäädytetyt banaaninpalat ja kaikki muut ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella samettiseksi mousseksi. Tarkista maku ja muokkaa makeutta tarvittaessa vaahterasiirapilla. Nauti heti.
— Syksyinen kuvausrekvisiitta on saatu lainaan Pentikiltä. —