Taste of Helsinki -tapahtuman inspiroimana: gluteenitonta kasvislasagnea. Tuotetestauksessa Ceestan herkkutuotteet: Pastificio La Rosan riisi- ja maissijauhoista valmistettu italialainen pasta ja vihreät oliivit. 

Viime viikolla vietettiin Taste of Helsinki -tapahtumaa eli Barry & Mira MacNavaran järjestämää valtakunnallista gourmetfestivaalia.

Suomen parhaimmat ravintolat ja huipputason keittiömestarit tarjoilivat Kansalaistorin puistossa ainutlaatuisia kulinaristisia elämyksiä neljän päivän ajan.

Tällainen on ruokabloggaajan taivas: ihania tuoksuja ja käsityönä näprättyjä pieniä aterioita, joissa yhdistyvät luovasti tekijöiden intohimo ruokaan sekä hyvän mielen tuottaminen toiselle ihmiselle.

Nautin tapahtuman letkeästä tunnelmasta ja auringosta, joka lämmitti ihanasti ulkosohvalla istujaa.

Jotenkin onnistuin saapumaan perjantai-päivän kattaukseen siihen kellonaikaan, että lounasajan pahin ruuhka oli jo ohi.

Vaelsin viipyillen läpi jokaisen ruokapisteen katsellen, kysellen ja nuuhkien. En tullut paikalle varsinaisesti syömään, vaan nauttimaan muilla aisteillani. Tämä voi kuulostaa ihan älyttömältä: joku menee ruokatapahtumaan ilman, että edes aikoo syödä mitään.

Ei se nyt niin kovin typerää ole. Se on vain yksi selviytymiskeinoista. Jos ei lähde liikenteeseen suurin odotuksin, ei pety eikä tule vihaiseksi siitä, että minun ruokavaliotani ei ole huomioitu. Ja mikä onni, jos sattumoisin löydän jotain herkkävatsaiselle sopivaa syötävää.

Ruoka itsessään on ilonaihe, ja ruoasta puhuminen se vasta kivaa onkin. Varsinkin, jos sattuu saamaan puhekumppaniksi toisen ruokahullun.

Oli kiinnostavaa kuulla, millaisista ruoka-aineyhdistelmistä ateriat rakentuivat, ja minkälaiset raaka-aineet sopivat ammattilaisten mielestä yhteen. Kaikkia ei tosiaankaan kotikeittiöstä käsin hoksaa.

Esimerkiksi yksinkertaiselta kuulostavan kylmän kurkku- minttukeiton pohjalla oli vaikuttava lista erilaisia raaka-aineita. Sitä olisi tehnyt mieli maistaa, mutta keitossa oli liikaa FODMAP-ruokavalioon sopimattomia ainesosia.

Pitää valmistaa keittoa kotona.

Yhteen kesäiseen jälkiruokaan kuitenkin sorruin punavuorelaisen ravintola Brödin keittiömestarin houkuttelemana. Tyyppi lupasi taikoa lapsuuden kesämuistot kielenpäälle yhdellä lusikallisella jälkiruokaa.

Hyvin myyty.

Jälkiruoassa oli laktoositonta mansikkavaahtoa, jääkefiiriä eli jostain Kaukasukselta ja Tiibetistä kotoisin olevaa jäädytettyä maitojuomaa ja tuoreita mansikoita.

Keittiömestarin edessä höyrysi pieni pata, jossa oli nestemäisen typen avulla jäädytettyä mansikkarouhetta. Keittiömestarin mukaan jäinen mansikkarouhe tarrautuu hetkeksi kieleen kiinni ja tuntuu hieman samalta kuin silloin lapsena, kun kielen erehtyi laittamaan talvella jäiseen rautatankoon.

Sellaisesta minulla ei vielä ollutkaan kokemusta.

Jälkiruoka viimeisteltiin tuoreilla ketunleivillä ja syötävillä orvokeilla, joista kumpaakaan en muista ikinä syöneeni. Ruoanlaiton rajat ovat tulleet vastaan siinä villiyrttien kohdalla. Kaikkeen eivät resurssit riitä.

Jälkiruoka oli täydellinen makuelämys: kesänmakea ja samalla kirpakka.

Myös näytteilleasettajien puolella oli antoisaa. Tutustuin muun muassa Ceesta -nimiseen viini- ja herkkutuotteita maahantuovaan töölöläisyritykseen, jonka herkulliset ruokatuotteet ihastuttivat.

Ceesta Oy on perheyritys, joka on toiminut Helsingissä vuodesta 2009 lähtien. Kivijalkamyymälä sijaitsee Töölöntorin laidalla, ja yritys myy tuotteitaan pitkälti verkkokaupan kautta.

Tämän yrityksen tuotevalikoimaan aion perehtyä vielä ihan ajan kanssa. Luomulaatuisia FODMAP-ruokavalioon sopivia herkkutuotteita ei nimittäin voi koskaan olla liikaa.

Sain Ceestalta mukaani jo vähän maistiaisia, eli gluteenitonta lasagnea ja vihreitä oliiveja, joiden ympärille lupasin kasata jonkun herkullisen ruokareseptin.

Arvatkaa oliko kotimatkalla junassa nälkä?

Oli. Suunnittelin koko matkan mielessäni, miten käännän kotona olevan kasvislasagnereseptini FODMAP-ruokavalioon sopivaksi.

Kasvislasagne on melko lailla ensimmäisiä kasvisruokia, jonka opettelin valmistamaan pikkusiskoni kanssa kasvissyöjäksi ryhtymisen jälkeen. Yhtenä kesänä emme muuta syöneetkään.

Lasagne on aina ollut meidän perheessä sellainen klassikko perjantai-illan ruoka, jonka äärellä on vietetty useampi hetki myös ystävien kesken.

Viimeisimmästä lasagnesta on kulunut nyt jo tovi, sillä lähikaupan gluteenittomat lasagnelevyt eivät ole houkutelleet metrin mittaisella ainesosaluettelollaan, ja maistuvan kasviskastikkeen teko pastalle ilman sipulia ja valkosipulia on tuntunut FODMAP-ruokavalion alkuvaiheessa yksinkertaisesti lannistavalta.

Onni on nähdä nuorison ilahtunut ilme heidän kuullessaan, että ruoaksi on tänään lasagnea. Vihdoinkin!

Tämä gluteeniton Pasta Lasagne La Rosa valmistetaan Italiassa kotitekoisesti laadukkaista maissi- ja riisijauhoista, ilman kanamunaa, soijaa ja lisä- tai säilöntäaineita. Pastificio La Rosan pasta on luontaisesti gluteeniton, eikä yritys valmista muuta kuin gluteenitonta pastaa. Se takaa tuotteen korkean laadun.

Maahantuojan edustaja lupasi, että lasagne maistuu ja tuntuu aivan oikealta italialaiselta pastalta.

Allekirjoitan.

Pasta kelpasi koko perheelle sekä erityisesti kesävieraallemme, jonka mielestä: ”meijänki äiti saa kylläny ruveta tekemään tämmöstä ruokaa”. Vinkki vaan sinne Oulun suuntaan!

250 gramman lasagnepaketissa oli kuusi suurikokoista lasagnelevyä. Kaksi lasagnelevyä mahtui täydellisesti vierekkäin 25 x 30 cm:n kokoiseen uunivuokaan. Levyjä ei tarvinnut yrittää palastella raakana, mistä pisteet.

Oliiveja maistelin jo tapahtumakojulla. N a m i !

Kaikki, jotka syövät oliiveja, tietävät, että oliiveissa on eroja. Nämä isot vihreät etelä-italialaiset oliivit olivat ihanan lihaisan makuisia, ja suolaakin oli juuri sopivasti.

Päätin upottaa pussillisen vihreitä oliiveja lasagnekastikkeen sekaan. Melkein onnistuin, sillä muutama piti tietysti syödä antipastona, ja nuorimmaisellekin iski yhtäkkiä valtava suolan tarve: että jaksaa ratsastaa tässä paahteessa.

Alkuperäinen kasvislasagneohjeeni meni nyt hieman uusiksi, mutta maku tuntui olevan ruokailijoiden mielestä edelleen kohdillaan.

Kiitos italialaiset. Kiitos Ceesta Oy.

Lasagnen valmistamiseen tarvitset 25 x 30 cm kokoisen uunivuoan. Ruokamäärä riittää 6–8 henkilölle.

250 g gluteenitonta lasagnea (esim. Pastificio La Rosa)

KASVISKASTIKE:
4 rkl kylmäpuristettua ekstraneitsytoliiviöljyä
50 g kevätsipulin vartta
5 pientä palaa pakastepinaattia
5 porkkanaa
pala lanttua
pieni pala juuriselleriä
3 rkl sitruunan mehua
½ ruukku tuoreita basilikanlehtiä silputtuna
400 g tomaattimurskaa
400 ml vettä
1 tl Himalajan ruususuolaa
1 tl raakaruokosokeria
3 tl kuivattua ruohosipulia
150 g vihreitä oliiveja (esim. Morabito)
reilusti mustapippuria myllystä

JUUSTOKASTIKE:
200 g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa
200 ml riisi- tai kaura- tai mantelikermaa
125 g mozzarellaa
½ tl jauhettua paprikaa
½ tl Himalajan ruususuolaa
ripaus mustapippuria myllystä

PINNALLE:
250 g kirsikkatomaatteja viipaloituna
70 g laktoositonta Punaleimaa
ripaus mustapippuria myllystä

Lasagnevuoan voiteluun: oliiviöljyä

Ohje:

Valmista ensin kasviskastike. Huuhtele ja silppua kevätsipulin varret. Kuori ja raasta porkkanat, lanttu ja juuriselleri karkeaksi raasteeksi.

Lorauta oliiviöljy paistinpannulle tai kasariin ja kuumenna hieman. Lisää kevätsipulin varsisilppu ja jäiset pakastepinaatinpalat pannulle ja hauduta miedolla lämmöllä 5 minuuttia, kunnes sipuli on pehmentynyt ja pinaatti sulanut.

Kumoa juuresraaste pannulle ja hauduta toiset 5 minuuttia.

Sekoita joukkoon tuorepuristettu sitruunan mehu, hienonnetut basilikanlehdet, tomaattimurska, vesi, suola, sokeri ja kuivattu ruohosipuli. Anna kastikkeen hautua pannulla 20 minuuttia. Sekoittele välillä.

Kaada oliivien säilöntävesi pois siivilän läpi. Viipaloi oliivit ja pyöräytä ne valmiin kastikkeen joukkoon. Rouhi sekaan reilusti mustapippuria myllystä. Tarkista kastikkeen maku. Nosta pannu pois liedeltä.

Valmista juustokastike. Kumoa tuorejuusto ja riisikerma kulhoon. Vatkaa ainekset vispilällä tasaiseksi.

Paloittele mozzarella sentin kokoisiksi kuutioiksi ja pyöräytä juustonpalat lusikalla juustokastikkeen sekaan. Mausta kastike paprikajauheella, suolalla ja mustapippurilla. Tarkista juustokastikkeen maku.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Lado lasagne kerroksittain oliiviöljyllä voideltuun, suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan. Näistä aineksista syntyy kolme lasagnelevykerrosta ja neljä kastikekerrosta. Annostele siis kastikkeita neljäsosa jokaiseen kerrokseen.

Levitä ensin ¼ kasviskastikkeesta uunivuoan pohjalle ja lusikoi sen päälle ¼ juustokastikkeesta. Aseta kaksi lasagnelevyä vierekkäin uunivuokaan kastikkeiden päälle.

Peitä lasagnelevyt ohuesti kasviskastikkeella ja lusikoi taas kasviskastikkeen päälle hieman juustokastiketta.

Jatka näin, kunnes vuoassa on kolme lasagnelevykerrosta. Päällimmäisten lasagnelevyjen päälle tulee myös ohut kastikekerros.

Lado lopuksi viipaloidut kirsikkatomaatit vuokaan vieri viereen. Peitä tomaattien pinta raastetulla Punaleimalla. Rouhi päälle mustapippuria myllystä.

Paista uunin keskitasossa noin 30 minuuttia. Anna lasagnen tasoittua hieman ennen tarjoilua.

Valmistin lasagnen lisukkeeksi kesäisen salaatin tuoreista basilikanlehdistä, kirsikkatomaateista, mansikoista, jääsalaatista ja rucolasta. Salaatinkastikkeena maistui Sverigeskafferietin Sitruuna-rapsiöljy.

Hyvää ruokahalua!