Gluteenittoman leivän leivonta voi vetää aluksi hyvänkin leipojan hiljaiseksi. Vähitellen sitä oppii tyytymään uusien leivontamateriaalien ehtoihin. Gluteeniton hedelmä-pähkinälimppu on hieman makeahko leipä, minkä vuoksi se sopii hyvin erityisesti juustotarjottimen kylkeen.

Ystäväni halusi leipoa eräällä ohjeellani gluteenitonta leipää. Pari kertaa kokeiltuaan sain häneltä kuvaviestin.

Kuvassa oli pellillinen leipiä. Korkeintaan sentin paksuisia. Leivät olivat levinneet paistettaessa yhteen.

Oikeasti lätysköjen piti olla sämpylöitä. Kuohkeita ja pyöreitä.

Sitten tuli teksti: ”Tarviitko blogiin Mitä tein väärin -osion? Voisin tuottaa sulle materiaalia siihen.”

Nauratti.

Varsinkin kun tiedän, millainen jauhopeukalo ystäväni todellisuudessa on. Yleensä.

Epäonnistumisen syykin selvisi: jauhojen vaihtaminen toisiin jauhoihin.

Tuli mieleeni Kristiina Ijäksen Järvenpää Newsiin kirjoittama artikkeli, jossa käsiteltiin käsitöiden merkitystä ihmiselle. Ijäs referoi tekstissään Järvenpään opistolla pidettyä käsityön luentosarjaa.

Jos sukkapuikot vaihdetaan vispilään, leipomisen voi yhtä lailla rinnastaa käsitöiden tekemiseen. Tällöin voidaan ajatella, että leipominen edistää kaikenlaista oppimista.

Mitä minä olen oppinut?

Viimeisen puolen vuoden aikana olen tarvinnut leipomisessa jatkuvasti kerto- ja jakolaskuja. Prosenttilaskutkin ovat olleet tarpeen.

Olen ahkerasti ratkonut myös ensimmäisen asteen yhtälöitä. Sillä menetelmällä olen saanut selville eri jauhojen väliset painosuhteet. Painosuhteet on pakko selvittää, jos haluaa korvata reseptien jauhot toisilla jauhoilla.

Sata grammaa tattarijauhoja käyttäytyy nimittäin taikinassa aivan eri tavoin kuin sata grammaa mantelijauhoja.

Olen kokeillut.

Olen kokenut valtavasti epäonnistumisia gluteenittoman leivän leipomisessa. Niiden sietäminen on vaikeaa varsinkin, kun on kuvitellut, että tähän ikään mennessä tietää leipomisesta kaiken tarvittavan.

Ei tiedä.

Uusien raaka-aineiden kanssa touhuaminen on kasvattanut itsehillintää ja opettanut tyytymään leivontamateriaalien ehtoihin. Mausta tinkimättä.

Gluteenittomien leipien leipominen ja siinä onnistuminen on antanut fiilistä. Tekee mieli jatkaa testaamista ja uusien reseptien kehittämistä.

Uudenlainen tapa leipoa pakottaa aivot tarkastelemaan ja tutkimaan käsillä olevaa tehtävää uudella tavalla. Se, jos mikä, kehittää aivoja ja kärsivällisyyttä.

Tämän gluteenittoman hedelmä-pähkinälimpun ohjeen olen kehittänyt Jessica Frejn ja Maria Blohmin reseptin pohjalta. Heja Sverige!

Yhteen hedelmä-pähkinälimppuun tarvitset:

300 g kylmää laktoositonta luonnonjogurttia tai kasvipohjaista jogurttia
200 g kylmää vettä
12 g hiivaa
20 g tummaa siirappia
20 g oliiviöljyä
1 ½ tl Himalajan ruususuolaa
140 g gluteenittomia kaurajauhoja
90 g Keskisen myllyn tattarijauhoja
30 g kookosjauhoja
20 g gluteenittomia kaurahiutaleita
18 g karkeaa psylliumkuorijauhetta
40 g saksanpähkinöitä
40 g pekaanipähkinöitä
50 g rusinoita
30 g kuivattuja karpaloita
30 g mulperimarjoja

Leivontaan: tattarijauhoja

Ohje:

Yhdistä leivontakulhossa jogurtti, vesi, hiiva, siirappi, oliiviöljy ja suola.

Yhdistä toisessa kulhossa kaikki jauhot, kaurahiutaleet ja psyllium.

Rouhi pähkinät pieneksi rouheeksi. Älä liota pähkinöitä, koska muuten taikinaan tulee ylimääräistä nestettä. Sekoita pähkinät ja kuivahedelmät keskenään. Ne lisätään taikinaan vasta ihan loppuvaiheessa.

Lisää jauhoseos taikinanesteeseen koko ajan vispilällä vatkaten. Vaivaa taikinaa viisi minuuttia sähkövatkaimen taikinakoukuilla. Lisää lopuksi taikinaan pähkinät ja kuivahedelmät lastalla käännellen. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan kohota huoneenlämmössä 1 ½ tuntia.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle. Vaivaa taikinaa hetki ja muotoile se limpuksi. Nosta limppu pellille leivinpaperin päälle ja ripottele pinnalle reilusti tattarijauhoja. Anna kohota leivinliinan alla tunnin verran.

Paista 175 °C:ssa uunin keskitasossa 1 h 15 minuuttia. Anna limpun jäähtyä kokonaan ennen kuin leikkaat sitä.