HerkänVatsanKokkikoulu_final_musta_lapinakyva_500

Tavoitteena hyvä olo ja terve vatsa

Turvottaako? Närästääkö? Kärsitkö ilmavaivoista tai ummetuksesta? Onko vatsasi usein kipeä iltaisin etkä tiedä, mistä vaivat johtuvat?

Pauliina_lapinakyva

Manteli-tattarikorput

Ota hengähdystauko kiireeseen ja nauti hyvää tekevä välipala kera tee- tai kahvikupposen. Helppotekoiset gluteenittomat manteli-tattarikorput ovat arkista mutta ravintopitoista, koko perheelle sopivaa rouskuteltavaa.

Minulla on kirjahyllyssäni hyvin vähälle käytölle jäänyt kuuluisan ayurvedalääkäri Janesh Vaidyan kirjoittama Ayurvedinen keittokirja, jonka on suomentanut Taina Gestrin. Olen saanut kirjan arvostelukappaleena kustantajalta.

Kirja on sanalla sanoen upea – niin kuin monet keittokirjat ovat – mutta FODMAP-ruokavalion alkudebiksessä se ei olisi voinut minua vähempää kiinnostaa.

Masensi katsoa, mitä kaikkea ihanaa tervevatsaiset voivat syödä. Kirja ei inspiroinut kokkamaan vaan pikemminkin valitusvirttä veisaamaan.

Valittamalla vatsa ei kuitenkaan parane, sillä siinä olotilassa ei jaksa tehdä oikeansuuntaisia terveystekoja. Energia menee itsensä säälimiseen ja ruokavaliomuutoksen murehtimiseen.

Toki asioiden märehtimiselläkin on aikansa. Se ei vaan voi kestää lopun elämää. 

Uskon siihen, että kaikkiin vaikeuksiin ja kriiseihin kytkeytyy sekä uhka että mahdollisuus. Uhkakuvat yleensä hallitsevat ja näyttävät ilmeisiltä. Sen sijaan uudet mahdollisuudet huomaa vasta sitten, kun päättää alkaa tarkastella asiaa valoisammin.

Niinpä itselle sopimatonta ruokakirjaakin voi lähteä tutkimaan avoimin mielin kysymällä, mitä annettavaa tällä tuhansia vuosia vanhalla terveysfilosofialla olisi minulle ja muille herkkävatsaisille.

Ayurvedisen keittokirjan lähtökohtana on ohjata lukijaa koostamaan ruokavalionsa synnynnäisen kehontyypin mukaan.

Vaidya opettaa, että kaikki maan päällä koostuu kolmesta elementistä: ilmasta (vata), tulesta (pitta) ja vedestä (kapha). Pysyäkseen terveenä elimistön täytyy saada näitä elementtejä luonnosta ja ravinnosta. Jos ihminen ei syö kehontyyppinsä mukaan, syntyy epätasapaino, josta seuraa monenlaisia oireita ja sairauksia.

Yritin lokeroida itseni kirjassa esitetyn taulukon mukaisesti, mutta jouduin vaikeuksiin jo heti ensimmäisellä rivillä.

En osannut päättää onko ihotyyppini vata, pitta vai kapha. Aikaisemmin ihoni kuivui helposti (vatan ominaisuus), mutta sen jälkeen, kun aloin lisätä ruokavaliooni hyviä rasvoja, iho ei ole ollut enää kuiva eikä hilseilevä.

Jäin pohtimaan, pitäisikö ihoa siis arvioida epäsopivan ruoan aiheuttamassa häiriötilassa vai yrittää miettiä, mitä se voisi ideaalitilanteessa olla. Ja voiko ihon ominaisuus muuttua ruokailutottumusten myötä ja tapahtua siirtymä johonkin toiseen kategoriaan?

Jatkoin selvittämistä.

Pittan iho on herkkä auringolle ja lämmölle, ja kaphan puolestaan rasvoittuu helposti. Kapha en siis ainakaan ole. Enkä kyllä pittakaan, sillä rusketun helposti palamatta, mutta siitä huolimatta en viihdy auringossa. Ihoni ei ole varsinaisesti herkkä auringolle mutta aivoni ovat: ne nimittäin koakuloituvat, jos olen porotuksessa liian pitkään. Siksi pysyttelen mieluiten kesälukemistoni kanssa varjossa.

Ihoni ei siis oikein tunnu mahtuvan annettuihin raameihin.

No, entä kasvojen rakenne sitten.

Onko minulla pieni (vata), keskisuuri (pitta) vai suuri pyöreä pää (kapha)?

Ulkonäköön liittyviä mielipiteitä ei sitten kannata mennä kysymään jälkikasvulta. Vastaukset eivät välttämättä mairittele.

– En tiedä, mutta ainakin sulla on pienet korvat.

Tässä kohdassa totesin, että tämä osio kirjasta ei ehkä ole minua varten.

Uskon kuitenkin ayurvedan keskeiseen opetukseen, jonka mukaan sekä terveys että sairaus käyvät sisään suun kautta. Ruoka voi sairastuttaa sinut, mutta se myös parantaa. Siksi jokaisen ruokailuhetken tulisi olla makuhermoja hellivä hoitotuokio, joka edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia.

Terve keho toimii juuri niin kuin kehon pitääkin. Se suojaa itseään sairauksilta eri elämänvaiheissa ja pitää fyysiset ja psyykkiset toiminnot kunnossa. Terveen ihmisen voi tunnistaa siitä, että hän on tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa, Vaidya opettaa.

Terveyden saavuttamiseksi on luovuttava kehoa rapistavista tavoista ja tottumuksista ja muistettava, että vähemmän on enemmän. Kun tekee ruoasta hyvää ja laadukasta, sitä ei tarvitse syödä niin paljon kuin aikaisemmin.

Näiden manteli-tattarikorppujen idean olen poiminut Vaidyan kirjasta terveellisten välipalojen joukosta. Reseptin alkuperäinen nimi on kaurakorput, ja yllätys yllätys, ne valmistetaan ohjeen mukaan ihan perinteisiin vehnäjauhoihin.

Jos korppujen tavoitteena on tasapainottaa vata-kehoa, niin ärtyvälle suolelle ne tuskin tekisivät sellaisenaan hyvää. Sen sijaan ajatus vatsaystävällisistä korpuista tuntui erityisen hyvältä.

Niinpä pistin reseptin uusiksi ja tein korpuista luontaisesti gluteenittomia. Lisäsin ohjeeseen myös kuorellisia manteleita, hieman siemeniä ja rusinoita sekä vaihdoin kaurahiutaleet tattariin.

Iloista leipomishetkeä Vaidyan sanoin: ”kun nautit itse valmistamiasi välipaloja, tunnet olosi hyvinvoivaksi ja iloiseksi, ja saat lisäksi aiheen kehua ja kiittää itseäsi”.

Muistathan kehua.

gluteeniton manteli tattarikorppu2

Tällä ohjeella valmistat 28 kpl manteli-tattarikorppuja:

1 dl kuorellisia manteleita
1 dl auringonkukansiemeniä
2 rkl rusinoita
2 dl tattarihiutaleita
2 dl Urtekramin yleisleivontamixiä
4 rkl intiaanisokeria
1 ½ tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
½ tl jauhettua vaniljaa
veitsenkärjellinen Himalajan ruususuolaa
100 g laktoositonta huoneenlämpöistä voita
1 kananmuna
1 ⅓ dl makeuttamatonta mantelimaitoa

Korppujen leipomiseen: tattarijauhoja

— Reseptissä käytetyt tattarihiutaleet ja -jauhot on saatu Keskisen myllyltä ja yleisleivontamix, siemenet ja rusinat Urtekramilta

gluteeniton manteli tattarikorppu3

Ohje:

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Mittaa mantelit, auringonkukansiemenet ja rusinat tehosekoittimeen. Jauha hienoksi ja kumoa seos leivontakulhoon.

Sekoita joukkoon tattarihiutaleet, yleisleivontamix, intiaanisokeri, leivinjauhe, kaneli, inkivääri, vanilja ja ripaus suolaa.

Nypi huoneenlämpöinen voi kuiviin aineisiin.

Yhdistä toisessa kulhossa muna ja mantelimaito. Vatkaa kananmunan rakenne haarukalla kevyesti rikki. Lisää maitoseos kuiva-aineseokseen ja puristele nopeasti käsin tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan tekeytyä 5 minuuttia.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Pyörittele taikinanpalat halkaisijaltaan noin neljän sentin paksuisiksi pötköiksi. Leikkaa jokainen pötkö 7 osaan ja nosta näin syntyneet palaset pellille leivinpaperin päälle leikkuupinta ylöspäin.

Paista uunin keskitasossa 30 minuuttia. Ota pelti pois uunista ja käännä korput lastalla. Säädä uunin lämpö 100 asteeseen ja pidä uunin luukkua auki siihen saakka, kunnes lämpötila on laskenut. Jatka paistamista vielä 30–40 minuuttia tai kunnes korput tuntuvat kuivilta ja kovilta.

Jäähdytä pellillä. Säilytä korput kannellisessa pelti- tai lasipurkissa, niin ne säilyvät rapeina.

Nauti kahvin tai teekupillisen kanssa.

gluteeniton manteli tattarikorppu5

2 Comments

  1. Martin
    28.12.2020 @ 23:09

    Miten pitkään nämä säilyvät? Jos säilyttää rasiassa kaapissa..

    VASTAA

    • Pauliina Tervo
      22.1.2021 @ 17:38

      Kuivatut korput säilyvät hyvin huoneenlämmössä esim. kannellisessa lasi- tai peltipurkissa. Vaikea sanoa tarkkaa säilytysaikaa (näissä kun ei ole mitään säilyvyyttä parantavia aineksia), mutta jos tuotteessa ei ole kosteutta, niin silloin niihin ei tule myöskään mikrobikasvustoa, sillä mikrobit vaativat kosteutta lisääntyäkseen. Silloin, jos korppuihin jää kosteutta (tuntuvat puolikovilta), niin homehtuminen on mahdollista.

      VASTAA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram