maanantai, 23 heinäkuu 2018 16:26

minttu-inkiväärijäätee

Hellepäivän viilentävä jäätee hoitaa ja hellii yrteillään herkkää vatsaa. Mintusta, inkivääristä ja lakritsista syntyy maistuva kesäjuoma, joka säväyttää niin rannalla kuin juhlissakin. Ihanan makea lakritsijuuri on ikivanha ruoansulatusta ja vatsan limakalvoja hoitava yrtti. Minttu on vatsan ylimpiä ystäviä, ja inkivääri puolestaan hillitsee tehokkaasti tulehdusta. Kippis ja kulaus!

 - Äiti, mun on varmaan pakko alkaa nyt syödä vähän enemmän kuituja. Mulla on masu niin huonossa kunnossa.

Tunnen tuskan ja säälin piston sydämessä. Lapsi on elänyt puoli viikkoa putkeen omanlaisellaan ravinnolla muun perheen ollessa reissussa – pitsalla, burgereilla, nugeteilla, karkilla ja muulla mätöllä – ja suolisto huutaa hoosiannaa.

Varoittavia merkkejä on ollut ilmassa jo pitkään, mutta niille nuori on viitannut kintaalla. Välillä hän on tullut koulusta kotiin vatsa kipeänä, makoillut hetken sängyllä, jättänyt tarjolla olevan kotiruoan syömättä, lähtenyt illan päätteeksi nälkäisenä kavereiden kanssa grillille, palannut sieltä kotiin energiajuomaa hörppien ja heittäytynyt pleikkarin ääreen karkkeja napostelemaan.

Mokomalla systeemillä ei pitkälle pötkitä.

Suolivamma on sukuvika, jonka aktivoitumiseen voi omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa. Nykypäivänä tiedetään, että ravinto vaikuttaa geeneihin aktivoimalla ja sulkemalla niiden toimintaa. Jos omaa huonot geenit ja tietää, että suvussa on vaikkapa sydän- ja verisuonitauteja, ärtyvän suolen oireyhtymää tai syöpää, olisi hyvä ottaa nämä taustatekijät huomioon elintavoissaan.

Kaikkia se ei kuitenkaan kiinnosta, ja erityisesti nuorille epäterveellinen ruoka on usein keino kapinoida järjestystä ja auktoriteetteja vastaan.

Minä tiedän jotain suoliston rauhoittamisesta ja herkän vatsan hoitamisesta ruokavaliolla, mutta oman lapseni kanssa koen olevani kädetön. Vanhemmuuden ärsyttävin ja rankin osa on ihmetellä, miten asiat eivät mene jakeluun, ja miksi mikään tieto ei näytä aktivoituvan toiminnaksi.

minttu inkivaarijaatee

- Sun täytyy olla vaan jämäkämpi ja huolehtia enemmän, eräs hyvää tarkoittava opasti minua.

Kokeilin hetken, mutta totesin pian, että sairastun itse. En pysty vahtimaan, mitä lähes aikuinen nuori syö enkä pakottamaan häntä syömään terveellisesti. Kotona on kyllä tarjolla kaikki eväät suoliston hyvinvointia tukevaan ruokailuun maitohappobakteereista lähtien, mutta jos ne eivät kiinnosta, en voi sille mitään. Pidemmän päälle on parempi, että lapsi itse ymmärtää asioiden merkityksen ja valitsee toimintatapansa sen mukaan.

- Älä huolehdi ollenkaan. Anna hänen kehittyä omaan tahtiinsa – hyvä siitä tulee!, eräs toinen lohdutti.

Kehitystä näyttää kyllä tapahtuvan, mutta ei toivottuun suuntaan. Mitä vähemmän huolehdin, sitä huonommin hän syö. Ja mitä enemmän huolehdin, sitä huonommin hän juuri sen takia syö. Eli huolehdin tai en, hän syö huonosti.

Voiko mikään olla tuskallisempaa äidille kuin esittää huoletonta tilanteessa, jossa oikeasti tekisi mieli vain huolehtia?

- Laita vitamiinit pöydälle valmiiksi, niin kyllä hän ne siitä ottaa, kolmas kaveri ohjeisti.

Ei näytä ottavan. Ja jos ottaa, niin laittaa ne taskuunsa ja piilottaa ne vähin äänin koulukirjojen väliin, yöpöydän laatikkoon tai sängyn alle. Ja onpa muutama monivitamiinipilleri löytynyt jopa sukkakorin pohjalta!

Eli parempi, kun en laita. Ei ne taskussa mitään auta.

- Luota siihen, että esimerkki on paras kasvattaja, neljäs kommentoi. Mitä enemmän äiti syö itse kasviksia, sitä varmemmin lapsikin alkaa syödä terveellisesti.

Eipä ole alkanut. Pienempänä hän kyllä söi, mutta mitä enemmän ikää on tullut, sitä vähemmän kasviksia mahtuu lautaselle. Kokemukseni mukaan äidin ruokavalinnoilla ei ole mitään merkitystä sen jälkeen, kun lapsi tulee tiettyyn ikään. Markkinamiesten ja kavereiden mielipiteet painavat enemmän.

minttu inkivaarijaatee3

Sanon vaan, että äitinä olo on välillä vähän tuskaista. Kunpa voisin tehdä asiat lapseni puolesta. Mutta kun en voi. Kunpa voisin vain yksinkertaisesti osoittaa polun, jota pitkin kannattaa kulkea ja näyttää ne ruoat, joita herkkävatsaisen kannattaa syödä. Kunpa lapseni tekisi niin kuin sanoisin.

Mutta hän ei tee. Hän valitsee omat polkunsa, kerää reppuun omat kivensä, syö omat ruokansa, tekee omat virheensä ja toivon mukaan oppii niistä jotain. Meidän äitien tehtävänä on vain tukea, olla läsnä ja rakastaa – tulipa vastaan mitä hyvänsä.

Ristiriitaisten äidintunteiden keskellä olin ihan sulaa rakkaudesta, kun lapseni kääntyi kiukuttelevan vatsansa kanssa puoleeni ja kysyi, voisinko tehdä hänelle mustikkapirtelön – sellaisen, jossa on psylliumia ja niitä kaikkia.

- Voi kulta – ihan varmasti voin!

Lisäksi valmistin vielä tällaista vatsaa hellivää jääteetä, kun niistä energiajuomistakin menee nykyään maha niin kipeäksi.

Tässä vatsaa rauhoittavassa kylmässä kesäjuomassa on ihanan makeaa lakritsijuurta, jota on käytetty ruoansulatuselimiin vaikuttavana lääkkeenä jo tuhansia vuosia. Lakritsi hoitaa limakalvoja ja hillitsee tulehdusta ja virusten, huonojen bakteerien ja sienten kasvua. Lakritsin glykyrritsiini peittää alleen tulehdusta hillitsevän inkiväärin kipakkuutta.

Yrttihaudukkeessa on lisäksi tuoretta minttua, joka tuo jääteehen raikkaan maun. Minttu on herkän vatsan ylimpiä ystäviä ja se rauhoittaa mukavasti kiukuttelevaa vatsaa.

minttu inkivaarijaatee4

Jääteen valmistamiseen tarvitset:

2 l vettä
1 pss luomu lakritsi yrttiteetä (esim. Clipper) tai 1 tl rouhittua lakritsijuurta
3 cm tuoretta inkivääriä kuorittuna ja silputtuna
kourallinen tuoretta minttua
ripaus kuivattua rosmariinia

Lisäksi:
jääpaloja
minttua
kurkkua, tuoreita marjoja tai hedelmänpaloja maun mukaan

minttu inkivaarijaatee5

Ohje:

Kiehauta vesi kattilassa. Lisää inkivääri ja yrtit ja hauduta vahvaksi teeksi (puolisen tuntia tai maun mukaan).

Jäähdytä huoneenlämpöiseksi, siivilöi tee lasikannuun ja nosta jääkaappiin kylmenemään. Nauti sellaisenaan tai jääpalojen, mintun ja tuoreiden marjojen tai hedelmänpalojen kera.

Luettu 1747 kertaa Viimeksi muutettu maanantai, 23 heinäkuu 2018 17:52
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « pink latte